Astan tiivistelmää

Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä itsesäätöisessä oppimisessa

Tarkoituksenamme on tarkastella mikä saa aikaan motivaation itsesäätöisessä oppimisessa. Motivaatio voi syntyä sekä sisäistä että ulkoisista tekijöistä. Sisäinen motivaatio koostuu positiivisista emootioista ja kiinnostuksesta, joten se tuottaa yleensä paremman oppimistuloksen kuin ulkoiset motivoivat tekijät kuten arvosanat tai opintopisteet. Kiinnostus tarkoittaa yleensä myös aitoa sitoutumista oppimisprosessiin. (Martens, de Brabander, Rozendaal, Boekaerts, & van der Leeden, 2010)

Sisäinen motivaatio syntyy oppimisympäristössä, jossa tuetaan kolmea psykologista tarvetta, joita ovat autonomia, kompetenssi/pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. (Martens et al., 2010)Sitoutumista itsesäätöiseen oppimiseen voisikin ehkä tarkastella seuraavan kysymyksen kautta: Kuinka voidaan tukea oppijan autonomiaa, kompetenssia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta?

Sitoutuminen tehtävään tapahtuu kahdessa vaiheessa. Valintamotivaation aikana opiskelija arvioi omia tavoitteitaan ja toimeenpanevan motivaation vaiheessa oppija ylläpitää ja säätelee toimintaansa tavoitteen saavuttamiseksi (Järvenoja & Järvelä, 2006, s. 87). Valintamotivaation vaiheessa yksilön ulkopuolelta tulevat opettajan asettamat tavoitteet eivät lisää oppijan sitoutumista oppimisprosessiin, jos tavoitteille ei anneta henkilökohtaista merkitystä. Henkilökohtaiset arvot edesauttavat sisäisen tavoitteen ja siten sisäisen motivaation kehittymistä. Opettaja voikin parantaa sitoutumista esittämällä tavoitteet oppijan arvoja tukien. Toisaalta tavoitteita ei myöskään saa avata liikaa, vaan oppijan autonomian tunnetta voidaan vahvistaa jo tässä vaiheessa.(Järvelä, Volet, & Järvenoja, 2010; Martens et al., 2010.)

Oppija joutuu tasapainoilemaan motivaationsa kanssa koko oppimisprosessin ajan. Kompetenssi eli pätevyyden tunne syntyy onnistumisen kokemuksista. Oppija saa palautetta eri suunnista ja positiivisena koettu palaute vahvistaa sitoutumista. Tämä ei tarkoita, että oppija tulisi saada vain positiivista palautetta, vaan myös rakentavasti esitetty kritiikki voi innostaa jatkamaan oppimista.  (Martens et al., 2010.)Kompetenssia ja autonomiaa mahdollistaa myös mahdollisuudet osallistua luokassa tavoitteen saavuttamiseen liittyviin tarkoituksen mukaisiin prosesseihin (Järvelä et al., 2010).

Yleensä oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Motivaatiota voidaan tarkastella myös ryhmätasolla eri näkökulmista. Ryhmän jäsenten voidaan ajatella vaikuttavan toisiinsa tai ryhmän yhteisen motivaation voi vaikuttaa ryhmän jäsenen yksilölliseen motivaatioon. Ryhmässä yhdistyvät erilaisten yksilöiden erilaiset arvot, odotukset ja tavoitteet, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja (Järvelä et al., 2010). Tällöin sitoutuminen edellyttää sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta yksilöllisistä eroista huolimatta. Sosiaalisesti konstruoitu motivaatio syntyy, kun ryhmässä yhdistyvät yksilöiden kollektiivinen sitoutuminen. Sitoutuminen taas syntyy vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenten itsesäätelyn ja jaetun säätelyprosessin kautta.  (Järvelä et al., 2010.)Ryhmän saama positiivinen palaute lisää yleensä ryhmän autonomiaa ja lisää erityisesti kompetenteista oppijoista koostuvien ryhmien kiinnostusta (Martens et al., 2010).

Lähteet:

Järvelä, S., Volet, S., & Järvenoja, H. (2010). Research on motivation in collaborative learning: Moving beyond the cognitive-situative divide and combining individual and social processes. Educational Psychologist, 45(1), 15-27. doi:10.1080/00461520903433539

Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2006). Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY.

Martens, R., de Brabander, C., Rozendaal, J., Boekaerts, M., & van, d. L.,R. (2010). Inducing mind sets in self-regulated learning with motivational information. Educational Studies, 36(3), 311-327. doi:10.1080/03055690903424915