This is a Purot.net wiki
Pages
  • View:

Juhan jutut

Sisältöalue

Mikä saa aikaan motivaation itsesäätöisessä oppimisessa

Motivaatio käsitteenä kuvaa opiskelijan kiinnostusta johonkin asiaan ja miten opiskelija pystyy itsesäätöisesti ylläpitämään tehokkaan toiminnan koko prosessin ajan. Pintrich (P.Pintrich.2003) kiteyttää motivaatiotekijöitä yleisellä tasolla ja mitä näiden motivaatiotekijöiden saavuttamiseksi voi tehdä. Sisäinen motivaatio lähtee opiskelijasta itsestään. Tällöin toimintaa ei tarvitse kontrolloida eikä palkita. Ulkoisessa motivaatiossa toimintaa ohjaa esimerkiksi pelko epäonnistumisesta. Sisäistä motivaatiota pitää tukea positiivisella palautteella ja valinnanvapaudella. Sisäisen motivaation avulla voi ylittää itsensä ja rikastaa oppimista ja vuorovaikutusta. Opiskelijaa motivoi haasteellisten tavoitteiden asettaminen. Tavoitteet pitää kuitenkin olla saavutettavissa, että motivaatio säilyy. Opettajan pitäisi suunnitella tehtäviä, jotka tarjoavat mahdollisuuden menestyä, mutta tarjoavat myös riittävästi haasteita. Opiskeluprosessin aikana pitää tulla onnistumisen kokemuksia. Tehtävien pitäisi olla henkilökohtaisesti mielekkäitä, merkityksellisiä ja hyödyllisiä opiskelijoille. Oppimisympäristö pitää olla kannustava ja huolehtiva. Yhteisöllisten oppimistehtävien kautta joutuu ottamaan vastuuta omasta ja muiden toiminnasta tavoitteiden saavuttamiseksi. Muuttuvissa ongelmankohdissa voi tukeutua muiden osaamiseen. Vastuullisuuden kautta joutuu myös miettimään omia vahvuuksia ja heikkouksia. Motivaation rakentamisessa pitää hyödyntää aikaisempaa kokemusta ja kääntää voimavaraksi myös joskus tapahtuneet epäonnistumiset. Aikaisempien kokemuksian pohjalta voi miettiä mitä voisi parantaa? Mikä meni hyvin? Kuinka motivoin itseni maaliin asti.

http://www.mindmeister.com/116149083

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Tästä tunnistan lähikehityksen vyöhykkeen: tehtävien on oltava haastavia, että ne motivoivat, mutta ne eivät saa olla liian haastavia. LKV:han siis oli kutakuinkin seuraavasti määriteltävissä (Sihvonen 2004): "Ero itsenäisesti ratkaistujen tehtävien avulla määritellyn älykkyysiän eli tosiasiallisen kehitystason ja epäitsenäisesti, yhteistyössä saavutettavan kehitystason välillä määrittelee lapsen lähikehityksen vyöhykkeen." Toisin sanoen välimatka nykyisen osaamisen ja toisen, kokeneemman tukemana saavutettavissa olevan osaamisen välillä olisi kyseessä. Aika tarkkaa ymmärrystä opettajalta vaatii, että pystyy kullekin oppilaalle yksilöllisesti määrittelemään tehtäviä lähikehityksen vyöhykkeellä. Olisikohan yhteistoiminnallisesta oppimisesta tässä suhteessa apua?

Nuo viimeiset lauseet saavat minut miettimään reflektota. Olisiko siis reflektio myös edellytys itsesäätöiselle oppimiselle?
Karihanse Karihanse   (06.10.2011 20:04)