Karin kirjauksia

Sisältöalue

Tässä pientä aloittelua sunnuntain alkuillan tuotoksena.

Tynjälä (2005, 171 172) toteaa, että asiantuntijan tieto koostuu useista tiedon osa-alueista. Koulututuksen aikana hankittu muodollinen tieto toimii pohjana ja se voi olla joko alan vakiintuneen tietoperustan hallintaa tai teoreettista, käsitteellisen tason tietoa.  Toinen asiantuntijan tiedon komponentti on käytännöllinen tieto (hiljainen tieto, tacit knowledge), joka karttuu kokemuksen kautta. Edelliselle on ominaista sen helppo siirrettävyys, koska se löytyy kirjoitetussa muodossa ja jälkimmäiselle on ominaista se, että sitä on vaikea siirtää tai pukea sanalliseen muotoon. Tynjälän (mt.) mukaan muodollinen tieto on eksplisiittistä ja hiljainen tieto implisiittistä, jopa intuitiivista ja tiedostamatonta. Näiden lisäksi yksi keskeinen asiantuntijan tiedon osa-alue ovat itsesäätelytaidot, ts. metakognitiiviset taidot ja reflektiiviset taidot (Tynjälä mt.).

TÄHÄN JOTAIN METAKOGNITIIVISTA TAIDOISTA JA REFLEKTIIVISISTÄ TAIDOISTA?

TIETOINEN MOTIVAATION HERÄTTÄMINEN JA YLLÄPITO?

Engestöm ja Launis( 2005, 74 75) huomauttavat, että asiantuntijuus liittyy yhteiskunnan ja työelämän muuttumisen myötä yhä enemmän toimintaan toiminnanteoreettisesti kohteelliseksi ja tavotteelliseksi, välineiden, sääntöjen ja ympäröivän kulttuurin välittämäksi ymmärrettynä  ?  ja toiminnan muutosten ymmärtämiseen. Asiantuntijuus on näin ollen enemmän toiminnan kuin yksilön ominaisuus. Erilaiset rajanylitykset ja solmutyöskentely ovat lisääntyneet toimintajärjestelmien monimutkaistumisen ja yhteistyön lisääntymisen myötä. Asiantuntijuus on näin ollen myös toimintajärjestelmien rajojen ylittämistä ja erilaisten lyhytaikaisten tai vakiintuneiden solmujen rakentamista (Engeström&Launis, 2005, 78 80).

ORIENTAATIOPERUSTA: Astan pohdintaan liittyen - miten sen määrittelisi?

Orientaatioperusta voidaan määritellä ajattelu- ja toimintamalliksi, jonka avulla ihminen muodostaa käsityksensä jostain kohteesta (Engeström, 1992, 76). Orientaatioperustalle läheinen käsite on merkitysperspektiivi, - tapa, jolla kukin tulkitsee kokemuksiaan (Mezirov 1996, 18 -19).  Orientaatio on suuntatumista, ja siinä karttuvan tiedon perusteella orientaation tulisi muuttuu, käsitykset muuttuvat ja ajattelun sekä toiminnan mallit muuttuvat (Torvinen, 2004, 40). Mezirov (mt. 28 - 31)) määrittelee tällaisen muutoksen kriittisen reflektion avulla tapahtuvaksi uudistavaksi oppimiseksi. Opettaja-asiantuntijan tulisin näin ollen olla jatkuvasti tietoinen omasta orientaatioperustastaan tai merkitysperspektiiveistään, olla valmis kyseenalasitamaan niitä ja olla valmistarpeen vaatiessa muuttamaan niitä. Reflektiivinen toiminta sisältää myös eri tasoja: merkittävä osa siitä on toiminnan aikaista reflektiota, jossa toimintaa reflektoidaan sen tapahtuessa. Jälkikäteen voidaan reflektoida toiminnan sisältöjen tarkoituksenmukaisuutta ja prosessin sujumista. Kriittinen reflektio tapahtuu myös jälkikäteen tarkastelemalla orientaatioperustaan liittyviä ennako-olettamuksia, kyseenalaistamalla ja tarvittaessa muuttamalla niitä (Mezirov mt. 22 - 23).