Mari-Selina

Sisältöalue

Laurean amk, opinnäytetyö, Heiskanen, Sini: Opiskelumotivaatiota heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä (2009)

Opinnäytetyössä oli tutkittu Laurean Leppävaaran tietojenkäsittelyn koulutusohjelman toisen vuoden opiskelijoiden opiskelumotivaatiota heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä teemahaastatteluin (otanta 11 kpl 2. vuosikurssin opiskelijaa (kaksi naista, 9 miestä). Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten opiskelumotivaatio on rakentunut, mitkä tekijät sitä vahvistavat ja heikentävät.

Laureassa on kartoitettu Opintojen mitoitus ja kuormittavuus hankkeeseen liittyen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ajankäyttöä ja kokemuksia opintojen kuormittavuudesta. Tutkimuksen mukaan ko. koulutusohjelman opiskelijat käyttävät opiskeluun keskimäärin vähän vähemmän aikaa kuin muut, heillä ei ole havaittu yli kuormittumista, alikuormittumista esiintyi hiukan. Ylikuormittumisen syynä oli tietämättömyyttä ja liian suuri työmäärä, alikuormittumisen syynä tietämättömyyttä, ryhmätyötaitojen puutteellisuutta ja odotusten toteutumattomuutta.

Tämän opinnäytetyön tuloksina motivaatiota vahvistavia tekijöitä olivat korkeakoulututkinnon suorittamisen tärkeys, mitä myös työelämä arvostaa sekä ko. alan arvostus ja tulevaisuuden näkymät. Sosiaalinen ympäristö, palaute ja mielenkiintoiset aiheet koettiin myös tärkeinä motivaatiota vahvistavina tekijöinä. Opiskelijat pitivät myös opintojen aihepiirejä ja käytännönläheisiä tehtäviä hyvinä.

Opiskelumotivaatiota heikentävinä tekijöinä mainittiin opintojen järjestelyyn ja mielenkiinnottomuuteen, sosiaalisen ympäristön negatiivisuuteen, rahapulaan ja omien opiskelutaitojen heikkouteen liittyviä asioita. Heikentävien tekijöiden nimeäminen oli työläämpää kuin positiivisten.

Haastateltavien iät vaihtelivat n. 10 vuotta, mikä ilmeni siten, että esim. nuoremmat opiskelijat olivat osin epävarmoja alavalinnasta, vanhemmilla opiskelijoilla oli selkeämmät tavoitteet opiskelulle. Kaikki kuitenkin ajattelivat sijoittuvansa alan tehtäviin valmistumisen jälkeen. Oppimisympäristö koettiin viihtyisäksi ja siistiksi, välineet pääsääntöiseksi hyviksi ja sekä itsenäiseen työskentelyyn kuin ryhmätyöskentelyyn oli hyvät puitteet.

Sosiaalinen ympäristö koettiin erityisen merkittäväksi motivaatioon vaikuttavaksi tekijäksi. Pääasiallisesti opiskelukavereita ja henkilöstöä pidettiin motivaatiota vahvistavina tekijöinä. Toisaalta opintojen järjestelyyn ja ohjaukseen liitettiin joitain ongelmakohtia. Motivaatiota heikensi epäselvät tehtävänannot ja henkilökohtaisen ohjauksen vähäisyys. Palaute koettiin erityisen hyvänä ja motivoivana, mutta määrä vähäinen. Opiskelumotivaatioon negatiivisesti vaikutti opiskelijoiden epätasainen vastuunkanto ja sitoutuminen ryhmätöissä (opiskelijoilla erilaiset tavoitteet).

Opinnoissa motivaatioita lisäsivät opintojen mielenkiintoisuus, henkilökohtainen kasvu ja oman edistymisen huomaaminen sekä opiskelukaverit ja tutkintotodistus.

Satakunnan amk, opinnäytetyö, Kähkölä Mari: Työssäkäynnin vaikutus opintojen viivästymiseen, Case: Satakunnan ammattikorkeakoulu (2008)

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työssäkäynnin vaikutus opintojen viivästymiseen Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Lisäksi työssä pyrittiin kartoittamaan muita opintojen pitkittymiseen johtavia tekijöitä. Kohderyhmänä oli vuonna 2003 Satakunnan amk:ssa aloittaneet opiskelijat, joilla olivat opinnot vielä kesken vuonna 2008 (kyselylomake 250 kpl, vastaus 39 kpl).

Tutkimukseen osallistuneilla oli vain vähän myöhässä eli tutkinnosta saattoi puuttua vain opinnäytetyön lisäksi muutama opintojakso. Lähes kaikki vastaajat olivat aloittaneet opinnäytetyön tekemisen. Enemmistö oli töissä, joko kokoaika- tai osa-aikatyössä (työelämä oli vienyt mennessä, tutkinnon loppuun tekeminen oli jäänyt kesken). Toisaalta vastaajien mielestä työssäkäyminen ei poissulje opiskelua. Opinnot olivat viivästyneet taloudellisista syistä tai vaikeutena opinnäytetyössä. Toisaalta koettiin motivaatio-ongelmia opiskelun kiinnostavuuteen ja riittävän opiskeluajan järjestämiselle. Myös opintojen järjestelystä ei saatu riittävästi tietoa. Opintoihin tukea oli saatu eniten opiskelutovereilta, opettajilta ja opettajatutoreilta. Oppilaitokseen ja erityisesti kirjastopalveluihin sekä opetukseen oltiin tyytyväisiä. Jatkossa opintojen ohjaukseen etenkin niiden loppuvaiheessa tulisi antaa enemmän resursseja. Toisaalta oppilaitos ei voi liikaa holhota opiskelijoita, opiskelijoilla on vastuu viime kädessä itsellä. Korkeakoulujen ja työelämän välisiin yhteyksiin tulisi jatkossakin keskittyä.

Työssäkäymisen lisäksi opintoja hidastavia tekijöitä oli ollut mm. vaikeudet opinnäytetyössä, opiskelun mielenkiinnottomuus, riittävän ajan järjestäminen opinnoille, tiedonpuute opintojen järjestelyihin liittyen ja ohjauksen puute. N. 30 % vastaajista oppimisympäristö ei edistänyt opiskelua.

Pekka Ruohotie, 1998, Motivaatio, tahto ja oppiminen (70-71)

Motivaatioprosessissa oppijan odotuksilla, uskomuksilla ja arvoilla on oma merkityksensä. Erilaisia odotuksia ovat oppijan itseluottamus ja usko omiin kykyihin ja itsesäätelymahdollisuuksiin, usko omiin menestymisen mahdollisuuksiin sekä oppijan affektiiiset eli tunnepitoiset reaktiot arviointitilanteissa. Arvonäkökulma tulee näkyviin kurssin tai tehtävän mielekkyyttä koskevissa arvioissa sekä oppijan tavoiteorientaatiossa. Miellekkyys sisältää kolme aspektia: saavutusarvo, mielenkiintoarvo ja hyötyarvo. Opetettavilla asioilla voi olla oppijalle yhtä hyvin hyöty- kuin mielenkiintoarvo. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat oppijan tavoiteorientaatio (arvokomponentti), kurssin miellekkyys (arvokomponentti), usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin (tehokkuususkomukset), uskomukset onnistumisen/epäonnistumisen syistä (kontrolliuskomukset), menestymisen odotukset (tulosodotukset), affektiiviset reaktiot arviointitilanteissa (koehermostoneisuus), minäarvostus sekä oppimistuotokset (tietopuoliset kokeet, työkokeet).

Oppikirjasta: Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana, Järvenoja Hanna, Järvelä Sanna

Oppimismotivaatio, erityisesti motivaation ja emootioiden säätely, tarjoaa yhden selityksen siihen, miksi jotkut oppilaat ovat sitoutuneempia pitkäjänteiseen opiskeluun paremmin kuin toiset.

Oppimismotivaatio pitää sisällään 1) halun oppia/saavuttaa oppimiseen liittyviä tavoitteita ja 2) miten motivaatiota ylläpidetään (motivaation ja emootioiden säätely). Kaikkeen tähän vaikuttavat omat kokemukset, mieltymykset, tulkinnat, tavoitteet, sitoutuminen, oman toiminnan suuntaaminen, ylläpitäminen ja ohjaaminen. Viimeisimpään vaikuttaa ympäristön vaikutukset kaksisuuntaisesti.

Oppimisen itsesäätely pitää sisällään kognitiiviset motivaationaaliset ja emotionaaliset vaiheet, strategiat, joilla yksilö säätelee, ylläpitää ja tarkkailee tavoitteellista toimintaansa. Eli oppija ottaa vastuuta omasta oppimisestaan! Oppija pohtii, asettaa tavoitteita oppimiselleen ja suunnittelee ja tarkkailee omaa oppimisprosesiaan saavuttaakseen valitsemansa tavoitteet. Oppimisen säätely huomioi kognitiiviset prosessit, opiskelutekniikat ympäristö (esim. oppimisen tukena käytettävä teknologia), tuntemukset, kiinnostus.

Volition eli tahdonalaisen tekojen kontrollin teoriassa oppimisprosessi jaetaan 1) päätöstä edeltävään, valintamotivaation vaiheeseen ja 2) päätöksen jälkeiseen, toimeenpanevan motivaation vaiheeseen (= volitio ... sinnikkyys, sisu). Volitio huomioi mahdolliset emotionaalisten ja motivaationaalisten esteiden/vaikeuksien ylittämisen. Oppimisen itsesäätely onkin n. volitio. (hyvä kuva s. 88 :-)! liitetään myöhemmin!)

Volitionaaliset, motivaationaaliset, emotionaaliset kontrollistrategiat

Emotionaaliset kontrollistrategiat ovat osa volitionaalista oppimisprosessia. Käyttäessään motivaationaalisia kontrollistrategioita oppija pyrkii tehostamaan oppimisen motivoivia puolia. Motivaation kontrolli ja ylläpito: tavoitteellisen toiminnan jatkamista kilpailevista motiiveista ja vastoinkäymisistä huolimatta.

Mitä haasteita tähän teknologiset oppimisympäristöt tuovat esim. oppitunneilla (kilpailevat mielenkiinnot...)? Toisaalta tutkimuksissa on havaittu, että tutkiva verkkoperustainen yhteisöllinen oppiminen luo oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet kysymysten tekemiseen, tiedon tuottamiseen, yhteiseen ideointiin ja siten onnistuneiden oppimiskokemusten luomiseen. Parhaimmillaan siten teknologiat toimivat oppimisen tuki- tai strukturointivälineenä, esim. ohjaamalla tilanteeseen sopivin oppimistekniikoiden käyttöön tai strukturoimalla vuorovaikutusprosesseja.

Sosiaalinen vuorovaikutus on nähty lähinnä yhtenä oppijan motivaatioon vaikuttavana tekijänä, joka edellyttää yksilön aktiivista säätelyä. Sosiaalisissa oppimistilanteissa säätelyprosessi rakentuu kuitenkin usein ryhmän jäsenten vuorovaikutuksessa: samanaikaisesti ryhmän jäsenet voivat säädellä omaa että pyrkiä säätelemään muiden ryhmän jäsenten oppimisprosessia. Jaetulla säätelyllä (co/shared-regulation) tarkoitetaan yhteisiä pyrkimyksiä ratkaista ryhmän kohtaamia emotionaalisia ja motivaationaalisia haasteita ("me teemme yhdessä jotain tilanteen ratkaisemiseksi"!)

MINDMAP-sanoja

työstä Heiskanen Sini:

• opiskelumotivaation kokonaisteoria:
  • persoonallisuus: mielenkiinnon kohteet/harrastukset, asenteet: opiskelua kohtaan/itseä kohtaan, tarpeet: liittymisen tarve/arvostuksen tarve/itsensä toteuttamisen tarve (Ruohotie, Viitala)
  • opintojen sisältö ja saavutukset: opintojen mielekkyys ja vaihtelevuus: vastuu, itsenäisyys, palaute, tunnustus, saavutukset eteneminen, kehittyminen
  • opiskeluympäristö: taloudelliset ja fyysiset (opiskelijan saamat tuet, sosiaaliset edut, opiskeluolosuhteet, opintojen järjestely), sosiaaliset (johtamistapa, ryhmäkiinteys ja normit, sosiaaliset palkkiot, ilmapiiri)
• voi heikentää/vahvistaa: ylikuormittuminen/alikuormittuminen
• suoritettavan tutkinnon suorittamisen tärkeys: alanarvostus, tulevaisuuden työnnäkymät
• sosiaalinen ympäristö: erityisesti opiskelukaverit ja opettajat (henkilöstö)
• palaute (negatiivisena vähäinen määrä)
• mielenkiintoiset aiheet: käytännönläheiset tehtävät
• oppimisympäristö viihtyisä, välineet hyvät sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn
• heikentäviä: opintojärjestelyt, mielenkiinnottomuus, sosiaalisen ympäristön negatiivisuus, rahapula, omien opiskelutaitojen heikkous, opintojen järjestely, ohjauksen puute, epäselvät tehtävänannot, ryhmätöissä epätasainen vastuunkanto (erilaiset tavoitteet)

työstä Kähkölä Mari:

• motivaatio-ongelmat: kiinnostamattomuus opintoihin, taloudelliset ongelmat, tiedonpuute opintojen järjestelyihin liittyen, oppimisympäristö
• tuki: opiskelijat, opettajat, opettajatutorit

Ruohotie Pekka:

• motivaatioprosessi: oppijan omat odotukset, uskomukset, arvot, itsetunto, usko omiin kykyihin, itsesäätelymahdollisuus, usko omiin menestyksen mahdollisuuksiin, affektiiviset eli tunnepitoiset reaktiot arviointitilanteissa

Järvenoja Hanna, Järvelä Sanna:

• motivaation ylläpito: omat kokemukset, mieltymykset, tulkinnat, tavoitteet, sitoutuminen, oman toiminnan suuntaaminen, ylläpitäminen ja ohjaaminen
• sinnikkyys, sisu (volitio, tahdonalaisten tekojen kontrolli)
• verkkoperusteisen yhteisöllinen oppiminen: mahdollisuudet onnistuneisiin oppimiskokemuksiin
• sosiaalinen vuorovaikutus, jaettu säätely: yhteinen pyrkimys emotionaalisten ja motivaationaalisten ongelmien ratkaisemiseksi