This is a Purot.net wiki
Pages
  • View:

Miten VÄTYS-ryhmän yhteisöllistä oppimista voisi parantaa?

Vätyksen yhteisöllisyyden kaava

Sisältöalue

PBL 3 työskentelytavat/ohjeet

Lähteet ja oma tiivistelmä valmiina ensi perjantaina (21.10). Lähteet tälle sivulle, samalla tavalla kuten viimeksi. Tuotos puretaan seuraavalla lähitapaamiselle 3.11.  Lähitapaamisen aikana ryhmä työstää yhdessä joko paperille tai tietokoneelle tuotoksen, jonka sihteeri kirjoittaa puhtaaksi ja linkittää wikiin perjantaihin 11.11 mennessä.

Tiivistelmien aiheet, jotka jaettiin ideariihen pohjalta:

  1. Yhteisöllisen oppimisen määrittely ja reflektointi -> Päivi ja Susanna
  2. Yhteistoiminnallisuuden määrittely -> Juha
  3. Ryhmädynamiikasta ja itse prosessista kirjoittavat Asta ja Kari
  4. Johtopäätökset/mitä opimme -> Elina

LÄHTEET

Juhan lähteet

Gillies, R., Ashman, A. (2000). "The effects of co-operative learning on students with learning difficulties in the lower elementary school." The Journal of Special Education, Volume 34, 19-27.

Sahlberg, P. & Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.

Tolmie, A. Foot,H. Thomson, J. Sarvary, P. Morrison, S. Whelan, K. 2003. Co-operative Learning. Educational Leadership 58 (1) p. 24-27

Dillenbourg, P. 1999. Introduction: What do you mean by collaborative learning? Teoksessa P. Dillenbourg (toim.) Collaborative learning: Cognitive and computational approaches. Elsevier Science: Pergamon, 1-19.

Karlsson, L.& Riihelä, M. 1993. Ajattelu alkaa ihmetyksestä: Ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Helsinki: Painatuskeskus Oy.

Gillies, R., Ashman, A. (2000). "The effects of co-operative learning on students with learning difficulties in the lower elementary school." The Journal of Special Education, Volume 34, 19-27.

Tolmie, A. Foot,H. Thomson, J. Sarvary, P. Morrison, S. Whelan, K. 2003. Co-operative Learning. Educational Leadership 58 (1) p. 24-27

Päivi lähteet:

Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegl, K. 2006. Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma.  Teoksessa Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö.

Dillenbourg, P. 1999. What do you mean by collaborative learning?

Pöysä, J., Hurme, T-R., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P. 2007. Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa?
Osallistujalähtöinen näkökulma yhteisöllisen oppimisen ja toiminnan käytänteisiin Suomen virtuaaliyliopiston tieteenalaverkostojen verkkokursseilla

Vuopala, E. 2010 Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla. Teoksessa: Tuovi 8: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2010- konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit.

 

Astan lähteet:

 

Cassidy, K. (2007). Tuckman revisited: Proposing a new model of group development for practitioners. Journal of Experiential Education, 29(3), 413-417.

Dillenbourg, P. (1999). Introduction: What do you mean by collaborative learning? Teoksessa P. Dillenbourg (toim.) Collaborative learning: Cognitive and computational approaches. Elsevier Science: Pergamon, 1-19.

Green, R. (2004). Stages of Group Development. Teoksessa Gookin, J. & Leach, S. (toim.) Leadership. Educator Notebook. A Toolbox for Leadership Educators. National Outdoor Leadership School. 21.

Hämäläinen, R. & Arvaja, M. (2009). Scripted collaboration and group-based variations in a higher-education CSCL contet. Scandinavian Journal of Educational Research, 53(1), 1-16.

Järvenoja, H., & Järvelä, S. (2009). Emotion control in collaborative learning situations: Do students regulate emotions evoked by social challenges? British Journal of Educational Psychology, 79(3), 463-481.

Kähäri, K., Väisänen, A-M., Laurinen, L. & Marttunen, M. (2011). Opiskelijoiden vuorovaikutuksen tukeminen verkko-oppimisympäristössä. Kasvatus, 42(4), 337-350.

Lei, S. A., Kuestermeyer, B. N., & Westmeyer, K. A. (2010). Group composition affecting student interaction and achievement: Instructors' perspectives. Journal of Instructional Psychology, 37(4), 317-325. 

 

Elinan lähteet:

Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegel, K. (2006). Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. s. 125-146

Häkkinen, P. & Arvaja, M. (1999.) Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristöissä. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (Toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. s. 206-221.

Mercer, N. (2000). (Ed). Words and minds. London: Routledge.

Veermans, M. & Tapola, A. (2006). Motivaatio ja kiinnostuneisuus. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. s. 65-84.

Karin lähteet

Cecez-Kecmanovic, D.&Webb, C.: (2000): Towards a Communicativa Model of Collaborative Web-mediated Learning. Australian Journal of Educational Technology 2000, 16(1), 73 - 85.

Dillenbourg, P. (1999). What Do You Mean by Collaborative Learning?. In Dillenbourg, P. (Ed) Collaborative Learning: Cognitive and Computational Approaches. (pp 1 19): Oxford. Elsevier

Engeström, Y. (2002). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita.  Edita Prima Oy. Helsinki.

Gokhale, A.A. (1995). Collaborative Learning Enhances Critical Thinking. Journal of Technology Ecucation     Vol. 7. No 1, Fall 1995. 22 30.

Himanen, P. (2010). Kukoistuksen käsikirjoitus. Ws Bookwell Oy. Juva.

Mcloughlin, C., & Lee, M.J.W. (2007). Social software and participatory learning: Pedagogical choises with technology affordances in the Web 2.0 era. In R.J. Atkinson, C. McBeath, S.K.A.Soong, & C.Cheers (Eds.), Current,2, (pp.664-675). Ascilite Singapore 2007.

Pihlaja, J. (2005). Learning in and for Production.  An Activity-Theoretical Study of the Historical Development of Distributed Systems of Generalizing. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education.

Yamazumi, K. (2009): Expansive Agency in Multi-Activity Collaboration. In Sannino, A., Daniels, H., Gutiérrez, K.D. (Eds.), Learning and Expanding with Activity Theory. University Press. Cambridge.

Aivoriihtä jälleen

Koko aivoriihi

Ja vielä toinenkin

Ja vielä kolmaskin

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Nyt löytyi hyvinkin :) Kiitos!
akaarnie   (02.11.2011 10:48)
 

Hyvä Kari, pääsin minäkin!
Susanna   (01.11.2011 22:15)
 

juu, ja kokeeksi tein kutsun vielä WeVideon kautta suoraan, ja ainakin kaikki asianosaiset sijoittuvat nyt projektikansioon. Jospa tämä ratkaisi pulman?
Karihanse Karihanse   (01.11.2011 21:35)
 

http://www.wevideo.com/sign-up?market...
Yllä vielä uudelleen linkki WeVideoon. Kokeilkaapa vielä tuon avulla. Elina on onnistunut pääsemään ainakin projektiin.
Karihanse Karihanse   (01.11.2011 21:30)
 

Minulla ei wevideossa myöskään näy kuin omat tuotokset, vaikka klikkaan Karin linkkiä.
paivil   (31.10.2011 09:04)
 

Minä en ole vieläkään saanut auki sitä wevideota... Linkki vie kirjautumissivulle ja kun kirjaudun sisään näen vain omia juttujani. Osaisikohan joku auttaa mitä kautta pitää klikkailla, niin voisi niitä kuvia ja ääniä siirrellä sinne.
akaarnie   (30.10.2011 20:33)
 

Siksi toisekseen on paikallaan opetella itse kunkin välillä toisenlaisia rooleja.

Minä muuten askartelin WeVideossa yhden pätkän ihan harjoitusken vuoksi ja kokeillakseni eri ominaisuuksia. Aikaa se otti mutta ei voi mitään. Harjaannuksen myötä ohjelmän käyttö alkaa olla sujuvampaa.
Karihanse Karihanse   (30.10.2011 13:48)
 

Sitten tuosta roolikeskustelusta; oton roolit on perinteisiä yhteisöllisen oppimisen rooleja, kuten puheenjohtaja, sihteeri jne. Minusta olisi ollut mukavaa, jos rooleihin olisi saanut vapaasti hakeutua eli että olisimme jonkin casen kohdalla saaneet sopia itse rooleistamme. Sellainen on tietenkin opettajan näkökulmasta haastavaa opintojen tässä vaiheessa, koska opettaja haluaa, että jokaisen työpanos on yhtälainen eikä halua, että yhdet ja samat henkilöt ovat aina samoissa rooleissa.
elinamaatta elinamaatta   (30.10.2011 08:35)
 

Hei käsisryhmä! Pääsin vasta äskön katsomaan käsistä, kun meillä kotona ei ole netti toiminut ennen kuin nyt tänä aamuna. Hienoa työtä, käsis näyttää hyvältä, lisäsin siihen niitä 2000-luvun oppimisen taitoja.
elinamaatta elinamaatta   (30.10.2011 08:32)
 

Oikeastaan tulee vielä rooleista mieleen sellainenkin seikka, että OTTO-opinnoissa rooleja on ryhmään jaettu jo valmiiksi, joten työnjako näkyy tässäkin. Kussakin roolissa jokainen toimii myös omien persoonallisten toimintapojen mukaisesti. Ne voivat kyllä muuttuakin, koska persoonallisuus muotoutuu myös toiminnassa.
Karihanse Karihanse   (27.10.2011 09:39)
 

Alakouluikäisistä minä en osaa sanoa mitään. Aikuisten kohdalla tulee mieleen, että roolitkin vaihtelevat toiminnan mukaan. Persoonallisilla toimintatavoilla on varmaan merkitystä, mutta monenlaisia toimintatapoja voi opetella - myös työryhmissä ja oppimistoiminnassa.
Karihanse Karihanse   (27.10.2011 08:01)
 

Toinen kysymys, mitä mieltä olette roolien vaikutuksesta alakouluikäisillä? Voiko se olla oppimisen este tai voiko joku tietty rooli aiheuttaa alisuoriutumista?
Susanna   (26.10.2011 23:31)
 

Ryhmätyöskentelystä ja sen rooleista... ainahan roolit jaetaan, tai useimmiten ne jakaantuu itsestään. Toiset ovat synnynnäisiä puheenjohtajia, toiset tarkkailijoita, toiset sihteerejä jne. Onko se hyvä vai huono asia, että roolit jakaantuu ikäänkuin aina tiettyyn malliin?
Susanna   (26.10.2011 23:30)
 

Hyvä kysymys, Asta, tuo roolien vaikutus! Tottahan toki työnjakoon liittyvät asiat vaikuttavat, ja ulkoa annettu työnjako on toisaalta sääntö, joka ainakin jonkin verran vaikuttaa työnjaon muuttamista toiminnan muuttumisen kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi. Olen simuloinut tuota useaan otteeseen, ja aina se näkyy! Toinen pointti on se, että kunkin työnjaon mukaista tehtäväänsä tekevän ryhmän jäsenen oma ote tehtävään vaikuttaa myös kokonaisuuteen.

Keskeneräisyyshän ei muuten kommunikaatiossa ole haitaksi - taitaa pikemminkin olla kommunikaation ominaisuus?
Karihanse Karihanse   (18.10.2011 17:09)
 

Ajattelin tähän heittää pari ajatusta ryhmädynamiikasta. Tässä yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän toimintaan tuntuu vaikuttavan melkoisesti pedagogiset skriptit. Jo tehtävänannolla voidaan vaikuttaa ryhmän aktiivisuuteen ja sitoutumiseen. Perinteinen Tuckmanin kuvaus ryhmän kehittymisestä ei oikein istu puhtaasti sellaisenaan meidän oman toiminnan tarkasteluun. Aikasta mielenkiintoista kyllä. Laitan tuon ERITTÄIN keskeneräisen tekstin pätkän kohta tuonne omalle sivulle. Mielenkiintoisia lähteitä löytyy koko ajan lisää. Mutta jos tässä omaa toimintaa arvioidaan, niin miten ajattelette annettujen roolien vaikuttaneen ryhmän toimintaan?
akaarnie   (17.10.2011 22:04)
 

Niin, ja minä ehdotan tässä vielä, että aletaan jakaa ajatuksia ja kommunikoida, jotta saadaan yhteisöllistä oppimista aikaiseksi!
Karihanse Karihanse   (17.10.2011 20:09)
 

Aijjuu, ja minun lähteeni ovat tuon oman tekstin lopussa. En justiinsa nyt jaksa siirtää niitä tähän etusivulle, joka toki on taas vastavirtaa kommunikaation suhteen.
Karihanse Karihanse   (17.10.2011 19:52)
 

Ja nythän minä vasta huomaan, että Juha, Päivi ja Susanna olette jo kirjoittaneet wikiin. Palataanpa asiaan kommunikaation merkeissä. Ja huomaanpa, että alkaa esiintyä jopa pientä synkronisuutta tässä. Mainiota! Minä palaan reflektioon, jahka saan kirjoitettua vielä muutaman kappaleen tuosta prosessista - alan tässä innostua; vähän liikaakin luultavasti.
Karihanse Karihanse   (17.10.2011 19:51)
 

Niin, olen samaa mieltä kanssasi Kari, keskeneräinenkin vie paljolti eteenpäin, tämä aika kun ei tunnu riittävän :)
Susanna   (17.10.2011 19:47)
 

Moi, tehtiin Päivin kanssa työnjakoa siten, että Päivi kirjoittaa määritelmän ja minä reflektoinnin ja sitten kumpainenkin kommentoi kumpaistakin. Minä jo tuossa hieman reflektoinkin Päivin erinomaista määritelmää. Jatkan huomenna..
Susanna   (17.10.2011 19:46)