Pirjon pohdiskeluja, part two

Tiivistystä motivaatiosta ja yhteisöistä

Jokainen ihminen tuo ryhmään omat taustansa ja kykynsä oppia, motivoitua, olla kiinnostunut aiheesta jne. Ryhmässä sosiaaliset prosessit vaikuttavat kahdella tapaa: ryhmä muuttaa yksilön motivaatiota ja yksilö voi vaikuttaa ryhmään. Motivaatio liittyy tunteisiin: kiiinnostukseen aiheesta ja tehtävästä, luottamukseseta omiin kykyihin, kognitiivisista taidoista, emootioiden hallinnasta. Kun erilaisia ihmisiä toimii ryhmässä, alkaa muodostua ryhmän oma dynamiikka, joka vaikuttaa yksittäisen jäsenen motivaatioon ja sen kautta koko ryhmän motivaatioon ja lopputulokseen. Siksi motivaatio yhteisöllisessä oppimisessa on muuttuva prosessi, johon kuuluu ryhmän jäsenen eriasteinen sitoutuminen ryhmän jäsenyyteen ja osallistuminen ryhmän työhön.

Motivaatiosta yhteisöllisessä oppimisessa

Yksittäinen ryhmän jäsen tuo ryhmään mukanaan omat itsesäätelyn keinot (cognitive), ja samalla ryhmän jäsenet muodostavat sosiaalisen ympäristön, joka tuo ryhmään affordansseja ja rajoitteita tehtävän toteuttamiseen (=situative angle). Motivaation tutkimukseen tulee yhdistää sekä yksilön motivaation tutkimus että sosiaalisten prosessien tutkimus. Jokainen ryhmän jäsen on itsesäätöinen toimija, jolla on omat tiedot ja tunteet ja ne voivat luoda motivaatiohaasteita sosiaalisessa ympäristössä.

Ryhmissä toimimisessa on monenlaisia haasteita, jotka haittaavat ryhmän tehokasta oppimista. Näitä haasteita ovat esim. erilaiset käsitykset tehtävän tavoitteista, olennaisimmista asioista, odotuksista. Konfliktit voivat syntyä myös erilaisista tavoista tehdä työtä ja kommunikoida, jättää tehtävät toisten tehtäväksi tai keskinäiset valtataistelut. Haasteita syntyy myös ryhmän jäsenten erilaisista kognitiivisista prosessointitavoista (yhteisen näkemyksen luominen tehtävän perustasta, erilaisten näkökulmien huomioon ottaminen, monimutkaisten käsitteiden selvittäminen). Tällaiset asiat luovat emotionaalista stressiä, joka vaikuttaa ryhmän jäsenen hyvinvointiin, motivaation ylläpitämiseen ja omien ja ryhmän tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteisöllisen oppimisen aktuaalinen tilanne sisältää monia tilannetekijöitä, joilla on merkittävä vaikutus motivaatioon. Yksilön tulee kyetä hallitsemaan emootioita, motivaatiota ja sosiaalista ympäristöä. Yhteisöllisen oppimisen haasteet ovat sosio-emotionaalisia ja syntyvät vuorovaikutuksessa toiminnan aikana. Siksi sosiaalisten tilanteiden tutkimus motivaation tutkimuksessa on tärkeää.

Motivaation käsitteellistämisen kaksi suuntaa: sosiaalinen ympäristö vaikuttaa motivaatioon ja sosiaalinen ympäristö rakentaa motivaatiota. Sosiaalisella ympäristöllä on kolme tasoa, mikro- ja meso- ja makrotaso (yksilö, esim. koululuokka, ja koko yhteiskunta ja kulttuuri). Tutkimuksissa sosiaalisen ympäristön vaikutuksista yksilön motivaatioon on huomattu, että parhaiten motivaatio säilyy, jos yksilön ja ryhmän tavoitteet ovat samat. Ryhmä voi myös ohjata yksilön tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita (= canalization).

Sosiaalinen ympäristö rakentaa motivaatiota. Motivaatio on sosiaalinen ilmiö, joka muodostuu ryhmän toiminnassa. Ryhmän muodostama sosiaalinen yhteisö luo affordansseja ja rajoitteita, joiden avulla jäsenet voivat sitoutua tiiviisti tai löyhästi ryhmään tai välttää kokonaan yhteistyötä. Ryhmän yhteiset sosiaaliset prosessit ja yksittäisen ryhmän jäsenen henkilökohtaiset prosessit tapahtuvat yhtäaikaa. Jokainen ryhmä luo oman sosiodynamiikan ja jäsenten vuorovaikutus tuottaa motivaatiota tai vähentää sitä. Sosiaalisen yhteisön luovat yksilöt joutuvat pitämään kiinni omasta integriteetistään ja olemaan toisaalta ryhmän jäseniä.

Motivaation tutkimuksen tulee yhdistää yksilön ja ryhmän prosessit oppimistilanteessa. Erityisesti on vielä tutkimatta, miten yksilö valitsee tietyt strategiat toimia ryhmässä ja miten ryhmän jäsenet tai jaettu sosiaalinen ympäristö stimuloi uusia motivoivia ja kognitiivisia toimintoja. Mikä tekee yhteistyöstä tehokasta ja voiko yhteistoimintaa ennustaa?

Tutkijat haluavat käsitteellistää motivaation osallistumisen ja sitoutumisen sosiaaliseksi prosessiksi, joka on tilanteeseen sitoutunutta (paikallista?)  ja dynaamista, se muuttuu ja muovautuu tilanteen mukaan.

Järvelä, Volet, Järvenoja 2010: Research on Motivation in Collaborative Learning: Moving Beyond the Cognitive-Situative Divide and Combining Individual and Social Processes. Educational psychologist 45

Motivaatio ja kirjoittaminen

Sosiokulttuuriset teoreetikot näkevät motivaation liittyvän monimutkaisiin prosesseihin, joita tapahtuu tietyssä yhteisössä. Motivaatio liittyy henkilökohtaisiin tavoitteisiin - päästä jonkun yhteisön jäseneksi - samalla myös opitaan, miten toimia ja ajatella tietyn yhteisön tavalla, rakentaa omaa identitettiä yhteisön jäsenenä. Motivaatio liittyy myös siihen, onko yhteisön käytöstavat lähellä jäsenen omaa, todellista identiteettiä.

Magnificio 2010: Writing for Whom? Cognition, Motivation, and a Writer's Audience. Educational Psychologist 45

Wikipedian liikuttajat

Wikipedian tekstien työstäjiä motivoi ennen kaikkea halu oppia ja luoda uutta. He kokevat myös kuuluvansa vahvasti Wikipedia-yhteisöön yleisesti ja erityisesti Wikipedian kehittäjiin. Heillä on idealistinen halu tehdä hyvää: he haluavat tarjota tietoa kaikille. Jotkut wikipedian kehittäjät myös haluaisivat, että wikipediaa arvostettaisiin enemmän ja tämä ajatus motivoi heidän työtään. Toiset taas olivat sitä mieltä, ettei wikipedia tule saamaan yleistä arvostusta kaikesta kehittämistyöstä huolimatta. Tutkijoiden mukaan wikipedian kaltaiset konstruktivistiset ympäristöt motivoivat sellaisia oppijoita, jotka luottavat jatkuvan oppimisen yhteisöön ja arvostavat sellaista. (Hmm olipas kehno käännös.)

1. Uuden oppimisessa oli tärkeää lukeminen, eli oppiminen aiemmista teksteistä ja näin mahdollisuus persoonalliseen kasvuun. 2. Toiseksi tärkeintä oli saada luoda julkinen teos, teksti. Tämä luomistyö myös kehittää omia taitoja. Tekstin tekeminen on projekti, joka on sinänsä palkitseva. Luomistyössä voittaa haasteita. 3. Wikipedian kirjoittajat pääsivät myös flow-tilaan, kun omat taidot sopivat tehtävän haasteeseen. 4. Neljäs motivaation lähde on sosiaalisuus. Kirjoittajien mielestä oli hienoa huomata, kuinka muut ihmiset ovat kiinnostuneita heidän kanssaan samoista asioista. Sen sijaan kirjoittajia ei kiinnostanut päästä Wikipedia-yhteisössä merkittävään asemaan, vaikka muiden kiinnostus omasta aiheesta olikin motivoivaa.

Tutkijat ovat pohdiskelleet taustaksi ulkoista ja sisäistä motivaatiota, itsepystyvyyttä. Yhdessä tehtävässä täytyy olla mukana aineksia sekä sisäisestä että ulkoisesta motivaatiosta. Tämän perusteella he käyttivät viittä eri motivaatioteoriaa: oppiminen, flow, luominen, sosiaalinen ja ulkoinen motivaatio. ? Hmm?

Baytiyeh, Pfaffman 2010: Volunteers in Wikipedia: Why the Community Matters

FinnSightin motivaatioita

Ihmisiä motivoi mukana olemiseen ja ei-maksulliseen kehittämistyöhön mahdollisuus oppia
itse, sekä mahdollisimman hyvin toimiva ohjelma tai tuote. FinnSight 34

Jotta oppivat yksilöt voisivat ja haluaisivat jakaa osaamistaan ja toimia yhteistyössä tarvitaan sopiva toiminta- ja/tai oppimisympäristö. Se ohjaa yksilöiden oppimisen suuntaa määrittämällä osaamistarpeita. Toiminta- ja/tai oppimisympäristön tulee tarjota tunne yhteisöön kuulumisesta, avoin ilmapiiri ja kannustava kulttuuri, jotta ihmiset ovat valmiita jakamaan osaamisensa ja tietonsa. Tätä yhteistyötä ja jakamista tulee myös johtaa (johtaja, opettaja jne.), jotta yhteisö oppii oikeaan suuntaan. Organisaation oppiminen vasta luo uutta toimintaa, uusia tuotteita ja palveluita eli tuo kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin. (42)

Motivaation tutkimus on viimeaikoina noussut esiin myös liiketaloustieteessä, filosofiassa ja neurotieteissä. Yksityiskohtaisempi ymmärrys siitä, miten motivaatio on osallisena oppimisen prosesseissa, on vielä kovin puutteellista. Valtaosa motivaatioteorioista sitoutuu vahvasti perinteisiin oppimis-, työskentely- ja suoritusympäristöihin, eivätkä ne aina toimi uusissa nopeasti muuttuvissa, teknologiaperustaisissa ja hajautetuissa ympäristöissä. 45