Tiina touhuaa

http://www.ikateknologia.fi/images/stories/Julkaisut/Ikteknologia-raportti_kevennetty.pdf

http://somedi.blogspot.com/

https://sites.google.com/site/virtuaali10/

Geroteknologia

Motivaatiokin on jaettua ja yhteisöllistä.

Motivation Among Older Adults in Learning Computing Technologies: A Grounded Model.

"These learners were anxious, unconfident, and slow
when they began their learning. Given their initial worries, it was
highly unlikely that they would continue their learning. Nevertheless,
they persisted, excelled in their learning, and subsequently attracted
many others to join the computing literacy program. The study attempted to find out what had contributed to their successful learning of computing technologies

Nevertheless, the development of older adults motivation to learn
computing technologies is often ignored, and the effect of contextual
influences is seldom explored among researchers working from a cognitive
perspective.

Certainly, there is a need to investigate the developmental nature of
older adults motivation in learning computing technologies using
an alternative theoretical frame sensitive to the emerging or dynamic
nature of the motivated learning processes

Sociocultural researchers such as Hickey (1997) and Turner
(2001) have advocated a contextual perspective on motivation,
which draws heavily from the work of Vygotsky, who maintained
that the development of higher mental functions is derived from
social life and is mediated by tools and signs. From a Vygotskian
2 C.-h. Ng
perspective, motivation is conceptualized as socially constructed or
appropriated through social interaction and relationship.

Evolving motivation captures the developmental nature of motivation
among these older adults in the process of learning the new
technologies. From all accounts, their motivation to learn computing
technologies was quite superficial at the beginning. They reported
that they only had a general curiosity about computers and their
functions, but they did not intend to acquire complex computing
knowledge and skills.

The model explains the development of motivation of this group of
older learners in terms of affordance (and constraints) originated
from different social contexts. Affordance in each social context provides
different forms of motivational scaffoldings or supports for
them. In this way, their motivation in learning computing technologies
is embedded in different social contexts and, essentially, involved
interaction with agents in these embedded settings.

To keep up with the development and Not to be cut off from the society are the reasons given by these interviewees when being asked why they wanted to learn computing technologies.

Taken together, these motivational scaffolds gradually contribute
not only to the development of motivation among individual learners.
They also contribute to the development of a new identity, which
evolves around their success and abilities of using socially valued
tools. Without continuous collaboration and interaction, it would have been difficult for these older adults to open up their motivated
zone of proximal development.

The results of this study demonstrated the importance of the notion
of social embeddedness in the development of motivation to learn
and use computing technologies among these older adults. While it
is possible to modify older adults attitudes towards learning computing
technologies using an intervention design (e.g., Dyck & Smither,
1996; Jay & Willis, 1992), what is not known is how long these
controlled experiences would last. Being exposed to the use of
personal computers for a limited period does not guarantee the
development of lasting interest in learning computing technologies.
For example, Jay and Willis (1992) found that after training in
how to use a computer in an introductory course, novice computer
users still felt uncomfortable using it. The current model suggests that
consistent supports from different social arenas will encourage older
adults to try out new technologies, develop interest in them, and utilize
them for their own good"

Keskeisiä motiiveja ikääntyvien tietotekniikan oppimiselle tämän tutkimuksen perusteella
ovat erityisesti internetin sekä sen tarjoamien pankkipalveluiden, tiedon ja sähköpostin
käyttö; nämä vastaavat suomalaisten tyypillisiä internetin käyttötarkoituksia (Tilastokeskus
2007). Vielä muutama vuosi sitten ikääntyvät suhtautuivat hieman torjuvammin
internetiin, vaikka pankkipalvelut ja tiedonsaanti kiinnostivat erityisen paljon
jo tuolloin (Sankari 2004). Sähköpostin ja pankkipalveluiden käyttö ovat tyypillisimmät
ikääntyvien tietotekniikan käytön motiivit (Boulton-Lewis, ym. 2007, 257). Tietotekniikka
koetaan mukavana harrastuksena, josta voi olla monenlaista hyötyä tulevaisuudessa
ja ennen kaikkea sen koetaan pitävän ikääntyvät ajassa mukana

Innostus ja kiinnostus tietotekniikan oppimiseen on suuri niillä ikääntyville, jotka ovat lähteneet mukaan tietotekniikkakurssille. Vahva motivaatio tietotekniikan oppimiseen on auttanut ylittämään sen kynnyksen, joka tietotekniikan käyttöön usein liittyy:

"No sanotaan näin, että hirveen motivoituneita ne on, ne tulee ihan vapaaehtosesti,
et niitä ei kukaan työnantaja velvota tulemaan, mut et toki niil on se
kynnys, se on se kynnys ollu aika korkee, että he ilmottautuu kurssille ja sitte
tulee vielä. (OPE1)

Alussa on kyllä valtava se innostus. (TUT9)"

Useimmat tietotekniikkakursseille tulleista halusivat saada perustietoja, jotta olisivat
jatkossa varmempia tietokoneen käyttäjiä.

Tämän tutkimuksen perusteella kuva
ikääntyvien tietotekniikan oppimisesta on todella positiivinen: tietotekniikkaa halutaan
oppia, oppiminen onnistuu ja tietotekniikan käyttö koetaan mielekkääksi.

http://kesayo.jyu.fi/geronet/oppimateriaalit-1/Saajanaho%20Milla.pdf

Tietotekniikkataitojen opettelu liittyy vahvasti motivaatioon (Jokisuu & Luoma
2006). Osa ikäihmisistä on motivoitunut opettelemaan uusia asioita esimerkiksi
osallistumalla Ikääntyvien yliopiston toimintaan, kun taas osa ikäihmisistä ei näe
syytä sille, miksi heidän täytyisi opetella vielä jotain uutta. Ikääntyneet voivat
suhtautua uusiin laitteisiin ja palveluihin myönteisesti ja nähdä niiden hyödyt,
kunhan heille annetaan mahdollisuus tutkia ja testata palveluita rauhassa
(Include 2000). Czaja (1997, 800) on havainnut ikääntyvien hyväksyvän
sovellukset, jotka edesauttavat etenkin avun saantia hätätilanteessa, elinikäistä
oppimista, tiedon saantia terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä asiointia
pankissa ja kaupassa. On kuitenkin harkittava huolella, millaisia tuotteita ja
palveluita ikääntyneille tarjotaan, koska asenteet muuttuvat helposti kielteisiksi,
mikäli laitteet osoittautuvat vaikeiksi käyttää (Include 2000).

Vaikka
ikääntyneet tarvitsevat ehkä enemmän aikaa ja ohjausta kuin nuoret, ei heidän
oppimistuloksissaan ole välttämättä eroja. Ikääntyneet voivat oppia käyttämään
tietokonetta siinä missä nuoretkin. Tosin opiskeluun vaikuttaa se, että
ikääntyneillä on tänä päivänä vähemmän koulutuskokemuksia kuin keskiikäisillä
ja nuorilla aikuisilla. Kuten Kuusinen ja Paloniemi (2002) ovat todenneet,
sukupolvien sisäiset erot koulutus- ja oppimiskokemusten määrässä ja laadussa
ovat kuitenkin suuria. Ikääntyneiden heterogeenisyys korostuu näin paitsi
ikääntymisen yksilöllisyyden myös koulutus- ja oppimiskokemuksen
yksilöllisyyden näkökulmasta. Usein opintotoimintaan osallistumattomuutta
selittävät ikääntyneiden käsitykset itsestä oppijana; nämä käsitykset voivat liittyä
myös ikään. Kun kynnys on ylitetty ja opintotoimintaan on tultu mukaan, on
tärkeä tukea ikääntyneen myönteistä käsitystä itsestä oppijana ja mahdollistaa
tasavertaiseen oppimisprosessiin osallistuminen sekä suhteessa ohjaajaan että
vertaisopiskelijoihin. Myönteinen palaute oppimisprosessin kuluessa ylläpitää
motivaatiota ja luo onnistumisen mahdollisuuksia.

http://www.viisaankivi.fi/filebank/5104-AC-selvitys_Ikaantyneet-teknologian-kayttajina.pdf