VÄTYS-ryhmän työtila
VÄTYS
Ryhmän roolit PBL-työskentelyssä
OPISKELIJAN NIMI | ROOLI 1. PBL CASESSA | ROOLI 2. PBL CASESSA | ROOLI 3. PBL CASESSA |
Elina Määttä | Aktiivinen ryhmän jäsen | Aktiivinen ryhmän jäsen | Puheenjohtaja |
Asta Kaarniemi | Sihteeri 1 | Puheenjohtaja | Aktiivinen ryhmän jäsen |
Juha Saarikoski | Aktiivinen ryhmän jäsen | Sihteeri 1 | Aktiivinen ryhmän jäsen |
Päivi Lamminen | Sihteeri 2 | Aktiivinen ryhmän jäsen | Sihteeri 1 |
Susanna Tervonen | Aktiivinen ryhmän jäsen | Sihteeri 2 | Aktiivinen ryhmän jäsen |
Kari Hannonen | Puheenjohtaja | Aktiivinen ryhmän jäsen | Sihteeri 2 |
Mikäli tiettyyn rooliin valittu henkilö ei sairastumisen tai muun hyvän syyn vuoksi kykene hoitamaan roolinsa mukaista vastuuta, valitsee ryhmä keskuudestaan sijaisen hoitamaan kyseistä roolia.
Mitä opittiin ensimmäisesta casen ryhmätyöskentelystä
- Toisten työskentelyä helpottaa, että ilmoittaa, jos ei ehdi osallistumaan työskentelyä.
- Kaikkien on tartuttava työskentelyyn heti alusta asti, myöhemmin vaikea päästä mukaan.
- Aikataulua on noudatettava kumpaankin suuntaan, ei saa myöhästyä, mutta ei saa hoppuillakaan.
- Välitapaaminen jossain muodossa tarpeen.
- Työnjakoa on tarkennettava ja pidettävä roolit koko työskentelyn ajan.
- Jokaisella lupa rohkeasti muokata yhteistä tuotosta.
Elinan reflektointia ekasta casesta
1. Mitä opit(te), eli mitkä ovat keskeisimmät vastaukset asettamaanne kysymykseen/oppimistavoitteeseen?
Opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden rakennuspalikat ovat luonteeltaan kognitiivisia, motivationaalisia ja sosiaalisia. Ne rakentuvat kolmesta komponentista; avoimuudesta oppia uusia asioita ja joustavuudesta muuttaa aikaisempia tietorakenteita, formaalista ja praktisesta tiedosta sekä itsesäätelytaidoista.
2. Konkreettinen tuotos, eli millaisen kirjoitelman saitte ryhmänä koostettua wikiin?
Mielestäni saimme koottua kelpo esseen, johon saimme erinomaisesti rakennettua oman mallin opettajan asiantuntijuudesta.
3. Ryhmän työskentelytavat eli miten työstitte yhteistä kirjoitusta wikiin?
Aloitimme työstämään tehtävää wikissä, mutta huomasimme työtämispohjan olevan liian kömpelö, joten jatkoimme google docsin kanssa. Periaatteessa meillä oli vuorollaan kirjoituskierroksia. Keskustelu käytiin wikissä.
4. Miten arvioit(te) ryhmänne yhteistyötä?
a) Miten työnjako ja annetut roolit toimivat?
Roolit toimivat kai hyvin. Puheenjohtaja piti homman käynnissä ja oli itse erittäin aktiivinen. Sihteeri 1 koosti heti aloituksen jälkeen työskentelyn vaiheet ja tuotokset wikiin, joten sieltä sai heti kaiken tarvitsemansa informaation.
b) Mitä opit(te) työskentelytavasta?
Periaatteessa ihan Ok. Jäin kaipaamaan ehkä muutamaa F2F kertaa, jossa ryhmän jäseniä olisi oppinut tuntemaan, sillä koen, että nyt neuvottelut ja yhteisen tavoitteen asettaminen jäivät kokonaan tekemättä.
c) Mitä ryhmänne voisi tehdä ensi kerralla paremmin tai toisin?
Voisimme jakaa tuotoksen ja sen tekoprosessin pienempiin osiin ja jakaa vastuut, kuka huolehtii minkäkin osion valmistumisesta.
5. Miten arvioisit omaa työpanostasi ryhmän työskentelyssä?
a) Miten koit oman roolisi ryhmässä?
Tein tehtävää samalla tavalla kuin muutkin. Otin vastuukseni huolehtia ulkoasusta. Tosin en tainnut sitä ääneen kenellekään sanoa.
b) Mitä itse opit omasta työskentelystäsi ryhmässä?
Huomasin olevani suorittaja. Tehtävä oli minulle sinänsä helppo, koska olen tutkija ja teen haen työkseni selityksiä kysymyksiin. Ajattelin heti, että tässä tavoitellaan kurssista 5:sta. Minulle oli heti selvää, että tutkimuskysymyksemme rajaa tehtävän tiettyyn raamiin, jossa sitä tarkastellaan. Aluksi meinasinkin olla huolissani siitä, että mihin mittoihin tehtävämme oikein rönsyää, mutta kyllähän se siitä sitten tiivistyi. Oivalsinkin, että toisten tunteminen on iso osa ryhmän tehokkuutta ja toimivuutta. Kun ryhmäläisillä on yhteinen tavoite ja tietää miten toiset panostavat tehtävän tekemiseen, ei tarvitse kantaa huolta muiden kuin itsensä tekemisestä.
c) Mitä itse voisit ensi kerralla tehdä toisin tai paremmin?
Ottaa rennommin. Tässähän ollaan oppimassa!
6. Miten arvioisitte PBL-menetelmää ja työskentelyä yleisellä tasolla?
a) Mikä työskentelyssä tuntui erityisen toimivalta ja tuki omaa oppimista?
Olimme onnistuneet hakemaan tietoa erilaisista lähteistä. Kun pistimme kaikkien tiivistelmät yhteen ja aloimme muokata ryhmän yhteistä tuotosta, oli toisten ryhmäläisten tiivistelmiin tutustuttava. Näin ollen aiheesta löytyi oman näkökulman lisäksi monta muutakin. Ryhmätyöskentelyn yksi ehdoton etu on, että jokaisen pieni panostus on yhdessä iso ponnistus.
b) Mikä tuntui haastavalta tai vaikealta?
Erilainen tapa kirjoittaa, erilainen tarkkuustaso, erilainen tapa katsoa ja käsitellä aihetta. Olen itse kovin tarkka, jolloin tekstin sujumattomuus, kirjoitusvirheet ja erityisesti virheelliset tavat viitata lähteisiin häiritsevät. Minulla meni puolitoista tuntia käydä läpi esseemme lähteet, koska osasta merkatut tiedot olivat tosi puutteelliset. Ovat toki pieni juttu, mutta näin tutkijan näkökulmasta aika oleellinen.
c) Mitä muita ajatuksia tai kysymyksiä menetelmä tai etäjakson työskentely herätti?
Koska teimme tehtävää wikin ulkopuolella, hoksasin vasta eilen, että Niina oli käynyt laittamassa kommentteja, neuvoja ja ohjeita. Ajattelin heti, että voi kauhistus, että eihän hän nyt ollenkaan tiedä miten hienoa jälkeä me olemme tehneet. Ensi kerralla pitää miettiä, josko voisimme tehdä välipäivityksiä wikiin (jos työstämme tehtävää muualla), jotta saamme kaiken hyödyn tuutorin kommenteista.
Kaiken kaikkiaan olen hyvässä ryhmässä, jossa on uskomaton määrä potentiaalia ihan mihin vain. Ryhmän sisällä tuntuu olevan jo hyvä henki, jonka imussa pääsen tekemään seuraavatkin caset. Kiitos!
Tunnusmerkit:
- ottaa huomioon monimuotoiset opiskelijoiden tarpeet
- tukee oppijoita yksilöllisten suunnitelmien avulla
- hallitsee pedagigisen oppimista tukevan ohjauksen erilaisissa ympäristöissä
- luo toiminnallaan turvallisen oppimisympäristön
- käyttää erilaisia opetusmenetelmiä
Kapea-alaisuus
Horisontaalinen kehittyminen
Tehokas verkostoituja
TVT:n hyödyntäjä
Kriittinen suhtautuminen vanhoihin käytäntöihin
Uusien muuttuvien tilanteiden ja ongelmien soveltaja
jne.
Hypoteesi kehityssuunnista
Tervehdys!
Hoksasin näköjään, kuinka tiedosto pitää tänne siirtää. Alla siis pp-dia, jota rakentelin tähänastisen ymmärryksen perusteella. Katsastakaahan, ja kuten asiaan kuuluu, idea on vapaasti kehtiteltävissä edelleen. Ajattelen, että jokin tällainen yhteenveto tai malli, joka tiivistää ajatuksen opettajan asiantuntijuuden tunnusmerkeistä, on paikallaan. Ao. diassa on kuitenkin vasta hahmotelma kehityssuunnista. Jos suunta olisikin kollaborariiviseen, verkostosta haettavaan ja jatkuvasti muuttuvaan tietoon, pitäisi vielä mallittaa siihen liittyvät ominaisuudet.
Tiedoston liittäminen
Minulla on tässä kehitteillä nelikenttä opettajan asiantuntijuuden lähikehityksestä. En saanut pp-diaa liitettyä tänne syystä tai toisesta, mutta kokeillaanpa Dropboxin kautta:
http://dl.dropbox.com/u/41790148/Opettajan%20asiantuntijuuden%20l%C3%A4hikehitys.pptx
Toivottavasti tuo toimii. Pystyakseli kuvaa tiedon laatua, ja vaaka-akselille voi laittaa vaikkapa asiantuntijan työn kohteen muutoksen. Nelikenttien sisällä olisi ajatus laittaa välineiden/tiedon laadun kuvaus, kuten tuo substanssi. Kehitelkääpä eteenpäin, jos tuntuu mielekkäältä.
-Kari
Pientä alkuverryttelyä
Tervehdys, työn sankarit!
Tässä pientä aloittelua sunnuntain alkuillan tuotoksena.
Tynjälä (2005, 171 172) toteaa, että asiantuntijan tieto koostuu useista tiedon osa-alueista. Koulututuksen aikana hankittu muodollinen tieto toimii pohjana ja se voi olla joko alan vakiintuneen tietoperustan hallintaa tai teoreettista, käsitteellisen tason tietoa. Toinen asiantuntijan tiedon komponentti on käytännöllinen tieto (hiljainen tieto, tacit knowledge), joka karttuu kokemuksen kautta. Edelliselle on ominaista sen helppo siirrettävyys, koska se löytyy kirjoitetussa muodossa ja jälkimmäiselle on ominaista se, että sitä on vaikea siirtää tai pukea sanalliseen muotoon. Tynjälän (mt.) mukaan muodollinen tieto on eksplisiittistä ja hiljainen tieto implisiittistä, jopa intuitiivista ja tiedostamatonta. Näiden lisäksi yksi keskeinen asiantuntijan tiedon osa-alue ovat itsesäätelytaidot, ts. metakognitiiviset taidot ja reflektiiviset taidot (Tynjälä mt.).
TÄHÄN JOTAIN METAKOGNITIIVISTA TAIDOISTA JA REFLEKTIIVISISTÄ TAIDOISTA?
TIETOINEN MOTIVAATION HERÄTTÄMINEN JA YLLÄPITO?
Engestöm ja Launis( 2005, 74 75) huomauttavat, että asiantuntijuus liittyy yhteiskunnan ja työelämän muuttumisen myötä yhä enemmän toimintaan toiminnanteoreettisesti kohteelliseksi ja tavotteelliseksi, välineiden, sääntöjen ja ympäröivän kulttuurin välittämäksi ymmärrettynä ? ja toiminnan muutosten ymmärtämiseen. Asiantuntijuus on näin ollen enemmän toiminnan kuin yksilön ominaisuus. Erilaiset rajanylitykset ja solmutyöskentely ovat lisääntyneet toimintajärjestelmien monimutkaistumisen ja yhteistyön lisääntymisen myötä. Asiantuntijuus on näin ollen myös toimintajärjestelmien rajojen ylittämistä ja erilaisten lyhytaikaisten tai vakiintuneiden solmujen rakentamista (Engeström&Launis, 2005, 78 80).
-Kari
16.9. PBL:n ensimmäiset askeleet
Seuraavien kuvien kautta päädyimme asettamaan itsellemme kysymysmuotoisen oppimistavoitteen: Mitkä ovat opettajan adaptiivisen asiantuntijuuden tunnusmerkit?