Arin testipaikka

Oppivaan organisaatioon liittyviä asioita

Oppimisen prosessin karkeat askeleet ovat:

1. vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen (kognitiivinen konflikti?)
2. vallitsevan käytännön analyysi
3. uuden ratkaisun mallittaminen
4. uuden mallin tutkiminen
5. uuden mallin käyttöönotto
6. prosessin arviointi
7. uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajeneminen

Jatkuu..

Ekspansiivinen oppiminen ja kehittely työyhteisössä olisi mielenkiintoinen asia, mutta en taida liittää sitä tähän dokumentaatioon...jätetään asia hautumaan :) En nyt kuitenkaan vielä poista tätäkään pätkää sivulta...

Pätkitty stoori

Miten verkkotyöskentely tukee yhteistyötä ja adaptiivista asiantuntijuutta?

Yhteisöllisen oppimisen sosiokognitiivisen merkityksen ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta opettaja voisi kehittää omaa pedagogista asiantuntijuuttaan. Kehittyneitä yhteisöllisen toiminnan taitoja tarvitaan jo nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa se on adaptiivisen toiminnan edellytys. Yhteisöllnen toiminta ja yhteistyö ei ole vain yksilöllisen opiskelun motivaation täydentäjä tai menetelmä muiden joukossa vaan se on ei enempää tai vähempää ihmisen henkisen kehityksen tärkein lähde. Sosiaalinen yhteistyö luo pohjan yksilön kognitiiviselle kehitykselle.

Adaptiivinen toiminta edellyttää yhteisöllisen toiminnan taitoja. Sosiaalisen median ympäristöt ja erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tiimien jäsenten vuorovaikutuksen ja keskustelun. Metakognitio tarkoittaa yksilön kykyä tiedostaa, valvoa ja säädellä ajattelunsa toimintoja.  Sosiaalisesti jaetussa metakognitiossa toimijat rakentavat yhdessä tietoa siten, että työskentelyssä ei voida palauttaa kenenkään osallistujan metakognitioita - se rakentuu yhteisessä ajattelutoiminnossa. Yksilön metakognitiot ja sosiaaliset metakognitiot ovat kuitenkin päällekkäisiä ja lomittaisia - ne tukevat toinen toisiaan.
Tämä nyt wikityöskentelynä tekemämme tekstituotanto on erinomainen esimerkki siitä. Tämänkaltainen wikiympäristö voisi siis olla yksi esimerkki sellaisesta verkkosovelluksesta joka tukemalla jäsentensä yhteistyötä kehittää organisaation adaptiivista asiantuntijuutta.

Miten hiljainen tieto saadaan muunnettua 'kuuluvaksi' edistämään organisaation asiantuntijuutta?

Japanilaiset organisaatiotutkijat Nonaka ja Takeuchi ovat kuvanneet organisaation tiedonluomisprosessia. Hiljaisen tiedon osuus kaikesta tiedosta työorganisaatioissa voi olla jopa 80%.?Tärkeintä organisaation toiminnan kehittymiselle on osaaminen sekä verkosto- ja tiimityötaidot. Keinoina asiantuntijuuden jakamiselle ovat mm. yhteinen reflektointi, yhteinen kieli ja kokemusten jakaminen.?Miten hiljainen tieto saadaan hyödyntämään yhteistyötä organisaatiossa ja kehittämään sen adaptiivista asiantuntijuutta? Nonakalla on tähän erityinen ideaaliorganisaatio, jota hän nimittää hyperteksti-organisaatioksi. Nonakan kehittämä malli perustuu vuorovaikutukseen hiljaisen (tacit) ja julkisen (explicit) tiedon välillä. Julkinen tieto on objektiivista, muunnettavissa kielelliseen muotoon. Eksplisiittinen tieto voidaan myös tallettaa tietoteknisesti, päinvastoin kuin  hiljainen tieto.

Hiljaisen tiedon tunnistaminen ja hyödyntäminen

Japanilaiset organisaatiotutkijat Nonaka ja Takeuchi ovat kuvanneet organisaation tiedonluomisprosessia. Siinä on tärkeää hiljaisen tiedon eli tacit-tiedon jakaminen (sosialisaatio), konseptualisointi (keskustelu, reflektointi, käsitteellistäminen, hiljaisen tiedon ulkoistuminen), hyväksyminen (artikulaatio), mallintaminen (prototyyppi, pilottihanke), tietämyksen integrointi koko organisaatiossa (synteesi) ja saatu palaute. Hiljaisen tiedon osuus kaikesta tiedosta työorganisaatioissa voi olla jopa 80%.

Tärkeintä organisaation toiminnan kehittymiselle on osaaminen sekä verkosto- ja tiimityötaidot. Keinoina asiantuntijuuden jakamiselle ovat mm. yhteinen reflektointi, yhteinen kieli ja kokemusten jakaminen. Hakkarainen (2003) tuo esille hybridisen asiantuntijuuden, joka tarkoittaa tiedon välittäjää ja rajanylittäjää.

(Helakorpi 2005)

Miten hiljainen tieto saadaan hyödyntämään yhteistyötä organisaatiossa ja kehittämään sen adaptiivista asiantuntijuutta? Nonakalla on tähän erityinen ideaaliorganisaatio, jota hän nimittää hyperteksti-organisaatioksi. Siinä yhdistyy hierarkinen (perinteinen länsimainen) ja horisontaalinen organisaatio. Hänen mukaansa muunnos hiljaisesta tiedosta julkiseksi on samanlainen kuin analogisen tiedon muunto digitaaliseksi.

Nonakan kehittämä malli perustuu vuorovaikutukseen hiljaisen (tacit) ja julkisen (explicit) tiedon välillä. Julkinen tieto on objektiivista, muunnettavissa kielelliseen muotoon. Eksplisiittinen tieto voidaan myös tallettaa tietoteknisesti, päinvastoin kuin  hiljainen tieto.

(Linturi 2004)

Nonakan ja Takeuchin tiedon spiraalimaisen prosessin mallin mukaan hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutus tapahtuu sosiaalisessa prosessissa neljän erilaisen keskustelumallin kautta. Ne ovat:

1. sosialisaatio (hiljaisesta hiljaiseen)
- sosialisaatioprosessi: kokemusten / mentaalisten mallien / teknisten taitojen vaihto
2. ulkoistaminen (hiljaisesta ulkoiseen)
- ulkoistaminen: dialogi, kollektiivinen reflektio
3. yhdistäminen (käsitteellinen tietoisuus)
- yhdistäminen: tiimin tiedostaminen uudesta innovaatiosta, uudesta toimintatavasta
4. sisäistäminen (ulkoisesta tiedosta hiljaiseen tietoon)
- sisäistäminen: käsitteellinen tieto muuttuu yksilössä hiljaiseksi tiedoksi

Metakognitio ja sen tukeminen verkkotyöskentelyssä

Metakognitio tarkoittaa yksilön kykyä tiedostaa, valvoa ja säädellä ajattelunsa toimintoja. On todettu, että hyvät metakognitiiviset taidot edistävät oppimisprosessia. Verkkotyökaluissa, käytettiinpä niitä formaaliin oppimiseen tai tiimityöskentelyyn (joka sekin tavallaan on oppimisprosessi), hyvä ominaisuus olisi siis metakognitiivisten toimintojen tukeminen.

Adaptiivinen toiminta edellyttää yhteisöllisen toiminnan taitoja. Sosiaalisen median ympäristöt ja erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tiimien jäsenten vuorovaikutuksen ja keskustelun. Ne eivät kuitenkaan suoranaisesti takaa sitä, että tiimin jäsenet tai oppijat edistäisivät tietoisesti toistensa metakognitiivista työskentelyä. Sosiaalisesti jaetussa metakognitiossa toimijat rakentavat yhdessä tietoa siten, että työskentelyssä ei voida palauttaa kenenkään osallistujan metakognitioita - se rakentuu yhteisessä ajattelutoiminnossa. Yksilön metakognitiot ja sosiaaliset metakognitiot ovat kuitenkin päällekkäisiä ja lomittaisia - ne tukevat toinen toisiaan.

Tiedonrakentaminen (=knowledge building) on käsitteenä Carl Bereiterin ja Marlene Scardamalian luoma (2003). Se tarkoittaa uuden tiedon luomista tai yleisen tiedon muokkaamista yhdessä asetettujen päämäärien kautta. Tiedon rakentaminen  perustuu vuorovaikutukseen, jossa yhteisön jäsenet synnyttävät uutta tietoa oivalluksien ja uusien näkökulmien kautta. He kuitenkin erottavat tiedonrakentamisen ja oppimisen, koska oppiminen on tarkoituksellista, joka selkeästi tuottaa uusia uskomuksia, asenteita tai taitoja. Tiedonrakentamiseen liittyy vahvasti myös oppimisen epämuodollinen puoli. (Bereiter, Scardamalia 2003)

Vuorovaikutus voi olla vaikkapa ryhmäkeskusteluja tai vaikkapa taiteellisen kokonaisuuden rakentamista. Tällainen konteksti sopii luovan yhteisön ympäristöksi, koska se tukee vahvasti yhteisön emergenttistä toimintaa. Tiedon rakentamisen pedagogiikkaan nojautuvia oppimisympäristöjä kutsutaan tiedonrakentamisympäristöiksi (knowledge-building environments). Sosiaalinen media tarkoittaa sitä, että sisällön tuottamisessa ja jakelussa on aiempaa sosiaalisempi lähestymistapa.

Avoin kommunikointi, päätösvallan hajauttaminen ja tiedon vapaa jakaminen sekä uudelleen käyttö ovat korostuneina (Hintikka 2007). Käytetään myös termiä produsage, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna käyttäjätuotantoa. Kyseessä on yhteisöllisen tiedon jalostaminen. Tiedon rakentaminen on työskentelyä yhteisten ajatusten ja ideoiden kehittämiseksi tavalla, joka ei auta vain yksilön omaa oppimista, vaan edistää koko yhteisön tiedontason ja ymmärryksen syventämistä.

Hajautettu organisaatio on määräaikaikainen tai pysyvä organisaatio, jonka henkilöstö työskentelee yhteisen toimeksiannon toteuttamiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi eri paikoissa käyttäen apunaan tieto- ja viestintäteknologiaa. Hajautetun organisaation ominaisuuksia määrittävät eri tekijät eli paikka, aika, moninaisuus ja vuorovaikutuksen tapa. (Vartiainen 2004)

Käytännössä sosiaalinen media voisi merkitä esimerkiksi sitä, että sosiaalisen median palvelussa käyttäjät voivat vapaasti verkottua muiden käyttäjien kanssa, julkaista ja jakaa omaa materiaaliaan (kuvia, tekstiä, videoita, ääntä, linkkejä yms.), kommentoida muiden aineistoja, luoda ryhmiä ja tiimejä.

Emergenssi tarkoittaa yleisesti tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, omin ehdoin kehittyvää ominaisuutta tai toiminnan tasoa. Emergoituminen verkkoyhteisön muotoutumisessa liittyy nimenomaan ennalta arvaamattomuuteen ja jäsenien luovaan vuorovaikutukseen. (Ihanainen 2004)
Tämä nyt wikityöskentelynä tekemämme tekstituotanto on erinomainen esimerkki siitä. Tämänkaltainen wikiympäristö voisi siis olla yksi esimerkki sellaisesta verkkosovelluksesta joka tukemalla jäsentensä yhteistyötä kehittää organisaation adaptiivista asiantuntijuutta.