Sanoja, sanoja, sanoja...

Kokoamistani sanoista ajatuskarttavaiheeseen on tässä osa sellaisinaan, osan olen muokannut ajatuskarttamuotoon (kuva yllä ja mindmeister -linkki alempana, olen myös lähettänyt kutsut teille jaettua muokkaamista varten).

ITSESÄÄTELY -> usko omaan oppimiseen -> syväprosessointi -> systemaattinen opiskelutapa, opitun prosessointikyky, voimakas sisäinen motivaatio

(Watkins1994 Peltosen ja Ruohotien 1992 mukaan)

OPPIMISMOTIVAATIO -> 1) persoonallisuus -> lahajakkuus, kyvyt, luonne, fyysiset ominaisuudet, asenteet, harrastukset ja tarpet

2) fyysinen ympäristö -> opetusmateriaalit ja välineet, koulun ympäristöolot ja ominaisuudet, kodin ympäristöolot, ammattirakenne ja työelämän kehitysnäkymät, muu ympäristö      

3) sosiaalinen vuorovaikutus -> sosiaalinen ilmapiiri, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus, kodin ja koulun vuorovaikutus, kodin ilmapiiri, toverit, koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutus, opettajan ominaisuudet 

4) oppiaines -> opetuksen sisältö, sisäinen palaute, tavoitteellisuus

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 82)

(tarkemmin taulukko alempana tällä sivulla)

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

kurssikirjasta ajatuskartta

              motivaatio

I                                           I

tavoiteorientaatio             oppimistilanteen ja tehtävän

ja yksilön kiin-                  ominaisuudet

nostuneisuus                                 I

                      I                                           kohteen kiinnostavuuden lisääminen

1. opppimisorientaatio                                              I
2. suoritusorientaatio                          1) yllätyksellisyys   3) uutuus
3. välttämisorientaaio                          2) konkreettisuus  4) intensiivyys

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

http://www.mindmeister.com/116915880

toinen linkitysyritys samaan karttaan

https://www.mindmeister.com/116915880?format=fit_a4&format=png&centered=true

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

edellytyksiä sisäisen opiskelumotivaation syntymiselle

-> kärsivällinen ja kannustava opettaja

->oppilaiden suoritusvalmiuksien ja tehtävän vaikeuden yhteensovittaminen niin, että oppilaille syntyy menestymisen odotuksia ja heillä on mahdollisuus onnistua

-> haasteelliset ja sopivat kotitehtävät

-> vaihtelevat ja mielenkiintoiset tehtävät

-> opettajan kyky esittää koulutehtävät oppimismahdollisuuksina

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 20)

________________________________________________________________________________

Motivaatio ja kiinnostuneisuus kurssikirjasta.

Motivaatiota voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta 1) tavoiteorientaatiot ja yksilön kiinnostuneisuus sekä 2) oppimistilanteen ja -tehtävän ominaisuudet. Pohjaoletuksena on, että motivaatio muovautuu vuorovaikutuksessa oppilaan ja oppimisympäristön kohdatessa. (Veermans, M,. & Tapola, A. 2006. 78.) Tavoiteorientaatio jakautuu kolmeen alalajiin: Oppimisorientaatiossa yksilön päämäärä on uusien asioiden oppimisessa ja uusien taitojen omaksumisessa (opiskelu asian itsensä vuoksi). Suoritusorientaatiokuvastaa yksilön tavoitetta suoritua tehtävistä ja koulutöistä muita paremmin (opiskelu pätemisen vuoksi). Välttämisorientaatiota kuvaa yksilön pyrkimys mahdollisimman vähäiseen ponnisteluun tehtävän teossa (opiskelu mahdollisimman vähällä vaivalla). Tutkittaessa orientaatioita ei tutkita motivaation tasoa vaan sitä, millä tavalla opiskelija on motivoitunut. Tavoiteorientaatio lajit eivät sulje toisiaan pois, ja vaikka oppilas saattaa olla taipuvainen johonkin kategoriaan, oppimisympäristön ja -tehtävän ominaisuudet vaikuttavat, mihin orientaatioon opiskelija päätyy. Erilaiset oppimisympäristöt tukevat tutkimuksten mukaan eri tavoin orientoituneiden opiskelijoiden oppimista. Avoimen oppimisympäristön avoimesti määritelty tehtävä saattaa aiheuttaa ongelmia niille, jotka ovat tottuneet tiukasti strukturoituun opetukseen ja vastaaviin tehtävänantoihin. Se voi ahdistaa myös suorituskeskeistä oppijaa, joka jää kaipaamaan palautetta, normatiivista arviointia ja tietoa siitä, menestyikö hän muita paremmin. (Veermans, M,. & Tapola, A. 2006. 67-68.)

Oppimistilanteita suunniteltaesssa kannattaa huomioida, että olemassa universaaleja ominaisuuksia, jotka tekevät kohteesta kiinnostavan (Veermans, M,. & Tapola, A. 2006. 69). Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kohteen tai tehtävän piirteiden yllätyksellisyys, konkreettisuus, uutuus ja intensiivisyys (Hidi 2001 Veermansin ja Tapolan mukaan, 2006,69).  Kiinnostuksen ylläpito on seuraava haaste.  Kiinnostuksen voi herättää jollain mukavalla, mutta ylläpitövaiheessa tarvitaan oppisisällön merkityksellisyyttä (meaningfullness) sekä mahdollisuutta osallistumiseen. (Veermans, M,. & Tapola, A. 2006. 69.)  Jotta kiinnostuneisuuden herättämisestä päästäisiin sen ylläpitoon tietyn työskentelyperiodin ajan ja mahdollisesti edeten seuraaviin oppimistilanteisiin aihetta koskien, täytyy luoda oppimisympäristö ja -materiaali, jossa huomioidaan oppilaiden henkilökkohtaiset tavoitteet sekä pysyvämmät motiivit ja arvot (Krapp 2002 Veermansin & Tapolan mukaan. 2006. 70).

(Veermans, M,. & Tapola, A. 2006.  Motivaatio ja kiinnostuneisuus. Teoksessa Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. toim. Järvelä, S., Häkkinen, P., & Lehtinen, E. Otava. Helsinki)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eri motivaatioteorioiden yhteisiä ominaisuuksia ovat

1) vireys, joka viittaa energiavoimaan yksilössä ja joka ajaa häntä käyttäytymään tietyllä tavalla

2) suunta, joka viittaa toiminnan päämääräsuuntautuneisuuteen, yksilön käyttäytyminen on suunnattu jotakin kohti

3) systeemiorientoituminen, joka viittaa yksilössä ja hänen ympäristössään oleviin voimiin, jotka palauteprosessin kautta joko vahvistavat hänen tarpeensa intensiteettiä ja energiansa suuntaa tai saavat hänet luopumaan toimintansa suunnasta ja suuntaamaan ponnistuksensa toisaalle

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 16-17)

Välttämättömiä mutta eivät riittäviä edellytyksiä sisäisen opiskelumotivaation syntymiselle:

1. kärsivällinen ja kannustava opettaja, joka tukee oppilaiden oppimisponnisteluja eikä aiheuta pelkoa hyperkriittisellä käytöksellään tai rangaistuksilla
2. oppilaiden suoritusvalmiuksien ja tehtävän vaikeuden yhteensovittaminen niin, että oppilaille syntyy menestymisen odotuksia ja heillä on mahdollisuus onnistua
3. haasteelliset ja sopivat kotitehtävät (yksilö saa positiivista vahvistusta yltäessään oppimistavoitteisiinsa
4. vaihtelevat ja mielenkiintoiset tehtävät ikävystymisen/kyllästymisen välttämiseksi
5. opettajan kyky esittää koulutehtävät oppimismahdollisuuksina, joista selviytymiseen hän antaa mielellään apua

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 20)

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 101)

(Peltonen ja Ruohotie 1992, 82)

Itsesäätelystä

"Oppilaat, jotka mielestään pystyvät säätelemään omaa oppimistaan, käyttävät muita todennäköisemmin syväprosessointia: he pyrkivät hahmottamaan oppisisällöt kokonaisuutena, etsivät yhteyksiä eri osien välillä ja pyrkivät jäsentämään ja pohtimaan oppiainesta. Vastaavasti oppilaat jotka pitävät itsesäätelyn mahdollisuuksia vähäisinä, korostavat liiaksi sisällön osia yrittävät oppia ulkoa opittavat asiat. Syväprosessointia käyttävillä opiskelijoilla on systemaattinen tapa opiskella, kyky prosessoida oppimaansa, voimakas sisäinen motivaatio sekä laaja-alainen taito logiikan ja intuition avulla valita syventää ymmärtämystään. (Watkins 94 Peltosen ja Ruohotien 1992 mukaan.)" Luottamus omiin oppimiskykyihin korreloi syväprosessoinnin kanssa (Peltonen ja Ruohotie 1992).