This is a Purot.net wiki
Pages
  • View:

Mari-Selinan kirjoitelmia

Sisältöalue

ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSTA:

Helakorpi, Seppo (Kouluttajan asiantuntijuus ja sen kehittäminen, http://openetti.aokk.hamk.fi/sisu/TEEMAT%20AIHEALUEITTAIN/Opetus/opettajan%20asiantuntijuus/koul-asiantuntijuus.pdf)

Helakorven mukaan asiantuntijaorganisaatioissa osaamisesta puhuttaessa voidaan käyttää termiä knowledge management, millä tarkoitetaan syvällisemmän tietämyksen ja osaamisen hallintaa. Tällöin osaamiseen luetaan myös organisaation hiljainen tieto ja äänettömät taidot. Organisaatioon sitoutuneen hiljaisen tiedon piiriin kuuluu henkistä pääomaa, asenteita, henkilöstön osaamista ja käden taitoja. Avain hiljaisen tiedon leviämiseen ja uusiin innovaatioihin liittyy organisaation tapa toimia, mihin tiimityöskentely tähtää.

Organisatorisen tietämyksen hallinnassa kaiken lähtökohtana on avoimuus ja tacit-tiedon (hiljainen tieto) jakaminen. Tacit-tietämys leviää parhaiten yhteistoiminnallisessa tiimissä, jossa keskustellen ja pohtien tiedon soveltamista syntyy ajatuksia ja argumentointia tuotannon, tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä.

OPPIVAN ORGANISAATION JOHTAMINEN:

Helakorpi, Seppo (Osaamisen johtaminen, http://openetti.aokk.fi/sisu/TEEMAT%20AIHEALUEITTAIN/Kasvatus%20ja%20yhtkunta/Koulun%20johtaminen/osaamjohtam.pdf

Helakorven mukaan työorganisaation kehittämiselle oleellisia kulmakiviä ovat, miten työ organisoidaan niin, että jokaisella on mahdollisuus työssä itsensä toteuttamiseen, jatkuvaan kasvuun ja kehittämiseen sekä toisaalta jatkuvaan vuorovaikutukseen ja osaamisen vaihtoon. Oppiva organisaatio edellyttää flow-johtajuutta, joka auttaa ihmisiä saavuttamaan parhaan tuloksensa ja saa joukon ihmisiä tekemään oikeita asioita. Valmentava, palveleva ja valtuuttava johtajuus.

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS:

Helakorpi, Seppo (Oppilaitoksen johtaminen ja pedagoginen johtajuus)

Helakorven mukaan organisaation vaikuttavuuteen liittyvät yksilöiden motivaatiot ja yhteisön toimintakulttuuri. Organisaation näkyvän osan (rakenteet, käytännöt) rinnalla on näkymättömiä inhimillisiä systeemejä, joissa keskeisessä osassa on tunteet ja subjektiiviset muuttujat (arvopohja, toimintatavat, prosessit). Yhteistyön ja johtamisen lähtökohtana ovat työyhteisön ihmiset. Ihmisten välistä vuorovaikutusta helpottaa, jos ihmiset tuntevat toisensa. Lisäksi johdon avoimuus on tärkeä ominaisuus ja henkilöstö odottaa, että siihen luotetaan. Pedagogisen johtamisen oleelliset elementit ovat: toiminnan johtaminen, opetussuunnitelmatyö, arviointi ja kehittäminen sekä opiskelijahallinta.

Pirttilä, Ilkka (Jaetusta tietämyksestä ja yhteistoiminnasta akateemisessa organisaatiossa, Työelämän taitekohtia, 2006, http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt309.pdf#page=118)

Pirttilän tarkastelee tietoa tietämystä sosiaalisena, kollektiivisena tietona (yhteiskunnallisesti). Organisaatiossa kollektiivista tietoa kantavat organisaation yksilöjäsenet, tiimit, yksiköt ja kokonaisorganisaatio sekä organisaation sisällä että ulkona suhteessa eli suhteessa toimintaympäristön toimijoihin. Organisaation kollektiiivista tietoa voidaan tarkastella organisaation jäsenten yhteisenä eli sosiaalisesti jaettuna tietona (socially shared / distributed knowledge). Pirttilän mukaan jaettu tieto merkitsee osapuolten (esim. organisaation jäsenten) sitä tietoa, joka tarjoutuu yhteiskäyttöön organisaatiossa. Esim. asiantuntijaorganisaatiossa jaettu tieto on kunkin asiantuntijan ja asiantuntijaryhmän organisaatiossa julkisesti yhteiskäyttöön tarkoitettua tietoa. Toinen tapa määritellä organisaation sosiaalista tietoa on jakaa se implisiittiseen ja eksplisiittiseen sosiaaliseen tietoon. Eksplisiittinen tieto koostuu siitä faktatiedosta ja niistä käsitteistä, jotka yksilö tietoisesti omaa. Implisiittinen yksilöllinen tieto edustaa yksilöjäsenten automaattista ja tiedostamatonta käyttötietoa. Nämä tiedot eivät ole ytimeltään organisaation julkisessa käytössä. Sen sijaan eksplisiittinen ja implisiittinen sosiaalinen tieto ovat yhteistä kollektiivista tietoa: eksplisiittinen sosiaalinen tieto esim. dokumenteista löytyvä tieto ja implisiittinen tieto esim. organisaation sosiaalisissa käytänteissä (rutiineissa) ilmenevä tiedostomaton tieto, joka saa yhteiset asiat toimimaan organisaatiossa. Organisaation implisiittinen tieto pitää sisällään hiljaisen tiedon. Hiljaisen tiedon avulla organisaatiot sen jäsenet (yksiköt ja alayksiköt) kykenevät tekemään työnsä organisaation kannalta menestyksekkääksi. Organisaation hiljainen tieto lähenee ominaisuuksiltaan organisaation kulttuurista tietoa, mikä on organisaatiokulttuurin ytimessä. Organisaation älyllinen pääoma (intellectual capital) tai tietopääoma (knowledge capital)   käsitteessä on kyse organisaation jäsenten yhteisestä osaamisesta ja pätevyydestä (kompetenssi).

Pirttilän mukaan mitä jäsenmäärältään suuremmasta organisaatiosta on puhe, niin sitä enemmän tiedon jakaminen merkitsee eksplisiittisen tiedon vaihtoa.  Jaettu tietämys ja yhteistoiminta ovat aina luonteeltaan sosiaalisia ilmiöitä, koska ne edellyttävät aina vähintään kahta toimijaa (yksilöä tai ryhmää).

Asiantuntijaorganisaatioissa olisi keskeisintä kehittää sosiaalista pääomaa siten, että voimistetaan organisaation sosiaalista kokonaispääomaa. Kehittämisessä olisi tarve pitää yllä tasapainoa sosiaalisen tuen ja kritiikin, itsenäisyyden ja yhteistyön, erilaisuuden ja samanlaisuuden, avoimen ja suljetun kommunikaation välillä.

Backman Anne, Opettajuuden kaksoisrooli, Johtaminen, alaistaidot ja työyhteisöosaaminen (kehittämishanke), https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21112/Backman_Anne.pdf?sequence=1

Opettajan työnulottuvuudet: opettaja johtajana, opettaja alaisena ja opettaja työyhteisöosaajana

Sosiaalinen pääoma: sen juuret ovat yhteisöissä ja ihmisten jäsenyydessä niihin. Työyhteisöissä toimivien ihmisten keskinäisten suhteiden ja verkostojen lisäksi sosiaalista pääomaa syntyy johtosuhteiden ja johtamisjärjestelmän selkeyden ja normien selkeyden ja yleisen hyväksymisen avulla. Myös arvojen yhteisyys ja esteetön tiedonkulku ovat merkittäviä tekijöitä. Sosiaalisen pääoman ydin on luottamus. Mitä kiinteämpiä ihmisten väliset suhteet ovat, sitä tehokkaammin sosiaalista pääomaa syntyy (Mäkipeska&Niemelä, 2005). Sosiaalinen pääoma on osa hyvinvoinnin muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Sillä viitataan usein sosiaaliseen ympäristöön tai sosiaaliseen suhteiden tiettyihin ulottuvuuksiin. Näitä ovat sosiaaliset verkostot, normit ja luottamus ja nämä edistävät yhteisön jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja toimintojen yhteen sovittamista. Sosiaalinen pääoma tehostaa yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja yhteisön hyvinvointia (Ruuskanen, 2002).

Sillanpää, Hanna, ProGradu-tutkielma: Kehittyvä kouluyhteisö ja sen johtaminen, 2004,                              http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/texts/sillanpaa.pdf

Eri tahoilla ja erilaisissa konteksteissa korostuu tiimien ja verkostojen käyttö yhteisöllisen osaamisen ja sosiaalisesti jakautuneen älyn käyttönä. Osaaminen ja asiantuntijuus eivät ole kuvattavissa enää vain yksilön taitoina, vaan olennaista on taito luoda erilaisia asiantuntijaverkostoja nopeasti ja spontaanisti. Myös jatkuva muutos ihmisten erilaisissa toimintaympäristöissä edellyttää sekä yksilöiltä että organisaatioilta joustavaa aikaisempien ajattelu- ja toimintamallien uudistamista ja jatkuvaa oppimista (Lehtinen, 1998).

Koulun kehittämistä kuvaavia teorioita on suuri määrä: yleisten organisaatioteorioiden soveltamista kasvatusjärjestelmiin pidetään usein ongelmallisena, sillä koulu organisaationa ja sen tavoitteet poikkeavat paljon tyypillisistä yrityksistä, joiden näkökulmasta organisaatioteorioita on alun perin kehitetty (Sergiovanni, 1996; Mustonen, 2003). Sergiovannin mukaan koulua ei tulisi tarkastella organisaationa vaan moraalisena yhteisönä.

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.

Reipasta. Tsekkasin tässä, että sinulla olisi vähän sellaista sisältöä, jota itsekin voisin hyödyntää tai lueskella :)
jaanahautamaki   (29.09.2011 23:23)