päivin

Sisältöalue

Mikä saa aikaan motivaation itsesäätöisessä oppimisessa?

Lukemieni artikkelein ja kirjojen  perusteella motivaatiolla on suuri merkitys oppimisen kannalta ja siihen vaikuttavat niin opiskelijan sisäiset tekijät (käsitys siitä millainen oppija on), oppimiseen liittyvät arvot sekä itse oppimistilanteeseen liittyvät asiat. Nämä sisäiset ja ulkoiset tekijät muodostavat yhden kokonaisuuden.  Motivaation merkitystä oppimisprosessiin on yritetty selvittää mm. itsesäätelyteorian avulla. (Ruohotie, 1998 ja Luokkanen ym 2008).

Perinteisesti motivaatio jaetaan hyvin usein sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoisesti motivoitunut opiskelija opiskelee saadakseen palkinnon (esim. arvosana). Sisäisesti motivoitunut opiskelija puolestaan opiskelee ilman ulkoista palkkiota, oman mielenkiinnon ohjaamana. Sisäisesti motivoitunut opiskelija on usein sinnikkäämpi kuin ulkoisesti motivoitunut opiskelija. Näin ollen oppimisen ja ymmärtämisen kannalta sisäinen motivaatio suotuisampaa.

Itsesäätöinen opiskelija pyrkii säätelemään oppimistilanteiden kognitiivisia, motivationaalisia ja emotionaalisia tekijöitä ja myös oppimisympäristöä ( Järvelä ym. 2008). Näitä opiskeluun ja oppimiseen liittyviä prosesseja voidaan kutsua itsesäätelyksi (itsesäätelyn malli, kuva 1).  Tämä tarkoittaa, että opiskelija asettaa itselleen tavoitteita, tekee arvioita omasta kyvystään selviytyä opinnoista ja pystyy valitsemaan erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvan oppimisen strategian. Itsesäätöisyys on koko oppimistilanteen ajan käynnissä oleva prosessi, joka koostuu hyvin erilaisista toiminnan vaiheista. Näiden vaiheiden avulla opiskelija pystyy ylläpitämään, ohjaamaan ja tarkkailemaan omaa toimintaansa tavoitteellisesti. (Erkkilä & Koivukangas, ja Ruohotie). Itsesäätöisyys ja oman opiskelun kontrollointi ovat hyvin keskeisiä ominaisuuksia erilaisissa teknologialla tuetuissa oppimisympäristöissä (Luokkanen ym 2008).

Kuva 1: Itsesäätelymalli (Ruohotie1998)

Itsesäätöiseen opiskeluun liittyy aina motivationaalisia, kognitiivisia ja emotionaalisia prosesseja. Motivaation kannalta olennaista on se millaisia tavoitteita opiskelija omalla opiskelulleen asettaa. Nämä tavoitteet nimittäin toimivat opiskelijan ohjeina hänen lähestyessään opiskeltavaa asiaa. Tämän ohjeen avulla opiskelija valitsee itselleen sopivan oppimisstrategian ja samalla hän säätää oppimistilanteeseen liittyviä häiriötekijöitä. Opiskelija, joka pyrkii ymmärtämään opiskeltavan asian todennäköisesti myös sitoutuu oppimiseen.

Opettaja voi auttaa opiskelijan motivaation heräämisessä ja sen ylläpysymisessä oppimisprosessin aikana. Lähteiden mukaan opiskelijoiden motivaatioon vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden kannustaminen ymmärtämään opetettava asia. Tätä voidaan auttaa mm. korostamalla erilaisia tavoitteita ja erilaisia työskentelytapoja esille tuomalla. Opiskelijoiden on helpompaa motivoitua, kun heille annetaan mahdollisuus työskennellä heitä kiinnostavien sekä sopivan haastavien tehtävien parissa. Koulussa motivaatioon vaikuttaa myös opettajan arviointikäytäntö. Itsesäätöiseen oppimiseen ohjaavassa arvioinnissa kiinnitetään huomiota kompetenssin kehittymiseen ja ymmärtävään oppimiseen.

Lähteet:

Ruohotie, P. 1998, Motivaatio, tahto ja oppiminen

Luokkanen, T., Näykki, P., Impiö, N. ja Vuopala, E. 2008. Teknologian mahdollisuudet ymmärtävän oppimisen tukena.

Erkkilä, M. & Koivukangas, P. 2010. Opintojen merkitys ja onnistumismahdollisuudet Niistäkö on teekkarin motivaatio tehty?

Järvelä, S., Järvenoja, H. & Veermans, M. 2008. Understanding the dynamics of motivation in socially shared learning.