Päivin prosessia (case 3)

Lähteitä

Pöysä, J., Hurme, T-R., Launonen, A., Hämäläinen, T., Järvelä, S. & Häkkinen, P. (2007) Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa?

Töytäri-Nyrhinen, A. (toim.) (2009) Suunnannäyttäjiä - Uusia avauksia ammattikorkeakoulujen työhön.

Pöysä & kumppanit

Kirjoittajat tarkastelevat julkaisussaan yhteisöllistä oppimista verkossa ja sitä kautta myös opettajan ja ohjaajan roolia yhteisöllisen oppimisen tukijana. Opettajan läsnäololla ja näkyvyydellä on yhteys laadukaaseen yhteisölliseen oppimiseen. On tärkeää, että opettaja on oppilaiden tavoitettavissa. Kannustavan ja hyvän ilmapiirin luomisessa opettajalla on merkittävä osuus. (s. 45, 61)

Opettajan antama huolellinen ja hyvä alkuohjeistus tukee yhteisöllistä opiskelua. Opettajan hyvällä kurssin suunnittelulla on suuri merkitys. Opettaja voi antaa opiskelijoiden ensin tutustua kurssimateriaaliin, opiskelukavereihin sekä oppimisympäristöön. Sitten opettaja vaiheistaa tehtävän opastamalla, mitä tulee tehdä ja millaisella aikataululla. Vaiheistaminen on kuin käsikirjoitus, joka sisältää esim. seuraavia asioita: a) osallistujat b) toiminnan muodot ja vaiheet c) roolit työskentelyssä d) materiaaliset resurssit e) prosessin aikana muodostettavat ryhmät. Käsikirjoituksen avulla oppimisprosessia on mahdollista rakentaa haluttuun suuntaan. Vaiheistuksen avulla voidaan edistää laadukkaan vuorovaikutuksen syntymistä luomalla tiedollisia konfliktitilanteita tai rakentamalla ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistä tiedonrakentelua. Opettaja joutuu tasapainoilemaan sopivan ohjeistuksen määrän kanssa, jotta sitä olisi riittävästi, mutta se ei kuitenkaan heikentäisi opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta tai opiskelijoiden omista lähtökohdista nousevaa yhteisöllistä oppimista. (s. 48, 56, 58, 62, 66-67)  

Opettajan tulee tukea oppilaiden yksilö- ja yhteistyöskentelyä antamalla palautetta, osallistumalla keskusteluihin ja kannustamalla opiskelijoita vuorovaikutukseen. Opettajan aktiivisuus ja osallistuminen vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden aktiivisuuteen ja osallistumiseen. Opettaja voi tukea verkkokeskustelua ohjaamalla sen sisältöä sekä esittämällä kysymyksiä opiskelijoille. Opiskelijat voivat tarvita opettajan tukea oppiakseen rakentavaa verkkokeskustelua, millä tavalla asioita ilmaistaan ja miten kaverille vastataan rakentavasti. Opettaja voi kannustaa opiskelijoita ilmaisemaan rohkeasti omia mielipiteitänsä sekä keskustelemaan kurssin teemoista. Opettajan tulee kannustaa opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja työskentelemään yhdessä. Opettaja voisi johdattaa opiskelijoita pohtimaan opiskelijoiden omaa asennoitumistaan opiskeltavaan aiheeseen ja sen ilmiöihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus oppia myös opettajan toisille opiskelijoille osoittamista kommenteista ja neuvoista. Hyvällä ohjauksella opettaja auttaa opiskelijoita yhteisessä tiedonrakentelussa. Opettajan tulee ohjata opiskelijoita myös kriittiseen tiedon arviointiin. Opettaja voi tukea oppimista kokoamalla yhteenvetoja ryhmissä käydyistä keskusteluista ja nostamalla esille tärkeitä opiskelijoiden esittämiä asioita. Opettajan antama palaute prosessin aikana on tärkeää. (s. 27-29, 41-42, 44, 48, 62, 67)  

Opettaja voi kurssin suunnittelijana antaa opiskelijoiden käyttöö visualisointityökaluja, joiden kautta opiskelija voi tiedostaa sekä omaa että opiskelukavereiden osuutta yhteisessä tiedonrakenteluprosessissa. (s. 67) 

Töytäri-Nyrhinen

Opettaja voi tukea yhteisöllisesti toimivan ryhmän työskentelyä

• ohjaamalla oppijoita asettamaan oppimistavoitteita
• selvittämällä oppijoiden lähtötiedot ja -taidot opittavasta aihealueesta
• rohkaisemalla oppijoita tuomaan esille opintoihin liittyviä omia mielenkiinnon kohteita
• kannustamalla oppijaa pohtimaan omaa oppimistaan opintojaksolla (nämä 4 ovat kognitiivisen läsnäolon muotoja)
• vaiheistamalla oppimisprosessia selkeiden aikataulujen avulla ja sopimalla työskentelyn etenemisestä oppijoiden kanssa
• olemalla opiskelijoiden saavutettavissa
• käymällä oppimisympäristössä riittävän usein (nämä 3 ovat opetuksellisen läsnäolon muotoja)
• tukemalla oppijaa ilmaisemaan tunteitaan ja pyrkimällä kohtaamaan nämä tunteet eri tilanteissa
• käyttämällä viestinnässään ryhmään kuulumisen tunnetta vahvistavia ilmaisuja ("me", "meidän", "ryhmämme") (nämä 2 ovat sosiaalisen läsnäolon muotoja
• huolehtimalla oman opettajuutensa kehittämisestä (opetuksellinen läsnäolo)
• hyödyntämällä vuorovaikutteisuutta ja dialogisuutta asiantuntijoiden sekä oppijoiden kanssa oppijoiden ohjauksen tukena (sosiaalinen läsnäolo) s.26

• tukemalla oppijoiden aktiivisuutta ja intentionaalisuutta
• ohjaamalla kannustavasti
• ohjaamalla oppijaa hyödyntämään aikaisempia tietojaan opittavasta aihealueesta
• tukemalla  oppijoita tuomaan esille opintoihin liittyviä mielenkiinnon kohteita sekä soveltamaan asioita työelämän ongelmatilanteisiin
• tukemalla ryhmän oppimisprosessin reflektointia esim. antamalla palautetta
• motivoimalla ja kannustamalla oppijoita s.27

• organisoimalla oppimisprosessi selkeästi
• luomalla hyvää ilmapiiriä
• huolehtimalla, että opiskelijat esittäytyvät toisilleen ja myös itse esittäytymällä
• tukemalla ryhmäytymistä
• yllyttämällä ja ylläpitämällä kriittistä ajattelua tutkivassa yhteisössä
• tukemalla kognitiivisten tavoitteiden saavuttamista s.28

• auttamalla oppijoita kehittämään kommunikointi- ja yhteistyötaitojaan sekä ongelmanratkaisukykyään s.43
• kannustamalla oppijoita avoimuuteen ja joustavuuteen
• edistämällä oppimisyhteisön toiminnallisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta
• "vahvistamalla sosiaalista pääomaa" s.44 (= yhteisössä vallitsevat sosiaaliset verkostot, yhteisön sisäinen ja ulkoinen luottamus)
• auttamalla jokaista ryhmän jäsentä tiedostamaan tehtävänsä ja sen merkitys s.45
• selventämällä tiimityöskentelyn periaatteita ja toimintatapoja (esim. kyselevä ja kuunteleva keskustelutapa, positiivisuus, kunnioitus, toisten ajatusten syventäminen yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi, dialogi) s.46

jatka s.69