Pirjon pohdiskeluja
Miten yhteistyön tekeminen mahdollistuu koulutusorganisaatiossa?Oppimisympäristöt yhteistyön mahdollistajana
http://www.slideshare.net/paisva/johdatus-oppimisymparistoajatteluun
Lähteenä käytän Opetushallituksen juolkaisua Oppimista tukevat ympäristöt, Johdatus oppimisympäristöajatteluun, 2007
Opetushallituksen raportissa on jäsennetty oppimisympäristöajattelua jakamalla oppimisympäristöt viiteen luokkaan: fyysinen, sosiaalinen, tekninen, paikallinen ja didaktinen. (s. 36). Tässä tarkastelen fyysistä ja sosiaalista oppimisympäristöä.
Modernissa koulusuunnittelussa on otettu huomioon luontaisen vuorovaikutuksen mahdollistavat tilat, erilaiset agorat ja aulat (38). Sosiaalista vuorovaikutusta korostava näkökulma tarkastelee sitä, millainen henkinen ja psykologinen ilmapiiri edistää oppimista. Oppimisilmapiirin käsite täydentää fyysistä oppimisympäristöä. Koska keskeiset oppimisteoriat korostavat vuorovaikutuksen merkitystä oppimiselle, oppimisilmapiirin näkökulma on helppo perustella oppimisteoreettisesti. 39
Oppimisympäristönäkökulmasta olisi siis olennaista kehittää ryhmä- ja tiimityöhön sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen pohjautuvia opetusmenetelmiä. Käsite verkostoitunut asiantuntijuus merkitsee puolestaan asiantuntijuutta, joka muodostuu sosiaalisen kanssakäymisen, tiedon jakamisen sekä yhteisöllisen ongelmanratkaisun myötä. Näin ollen oppimista tukeva ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön, tiedon jakamiseen sekä yhteiseen ongelmanratkaisuun yli organisaatiorajojen. 49
Opetus ei enää ole vain oppituntien pitämistä, vaan myös erilaisia yhteistyö-, suunnittelu-, opiskelu- ja arviointitilanteita. Myös tieto- ja viestintätekniikka muuttaa osaltaan kouluympäristöä ja luokkahuonetta. 61 Kouluissa on siis oltava erikokoisia tiloja saatavilla ja tilojen tulee olla helposti muunneltavissa. Fyysisen tilan ja ympäristön merkitystä ja vaikutuksia oppimiseen on tutkittu hyvin vähän, eikä tieto aina saavuta koulurakentamisesta vastaavia tahoja. 63 Opetushallituksen koulurakentamista koskevat ohjeistot korostavat pääasiassa tilojen teknistä suunnittelua. 64
Yhteistoiminnallisuudessa jäsenten tulee olla positiivisesti riippuvaisia toisistaan. Positiivinen riippuvuus toisista johtaa oppimista edistävään vuorovaikutukseen. Edistävä vuorovaikutus voidaan määritellä toisten kannustamiseksi ja rohkaisemiseksi, niin että kukin saavuttaa tavoitteensa. 69 Osallistuminen sosiaalisiin verkoistoihin perustuu tietojen ja taitojen sosiaaliseen rakentamiseen ja konstruointiin yhteisössä. 71 Ympäristö toimii ikään kuin katalysaattorina verkoston toiminnalle, sillä asiantuntijayhteisö pyrkii etsimään innovatiivisia ratkaisuja ympäristön asettamiin ongelmatilanteisiin. 72
Kaikessa oppimisessa ympäristön tulisi tarjota sellaisia oppimishaasteita, että ne ovat sopivan haastavia mutta eivät ylivoimaisia.- - Kouluttajan tehtäväksi jää havaita, oivaltaa ja osata käyttää hyödyksi ympäristön toimintamahdollisuuksia. - - Oppimisympäristö mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen, jonka merkitys oppimiselle on kiistaton. Sosiaalinen ympäristö on oppimisen kannalta yhtä keskeinen kuin fyysinen ympäristö. 122
Aluksi kerron kahdesta omasta kokemuksesta, miten kouluympäristössä voidaan luoda tilaratkaisuja ja toimintamalleja, jotka edistävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja näin oppimista.
Oulussa Metsokankaan koululla on suuri aulatila, josta muodostuu tarvittaessa auditorio. Se on tehty aulan toiseen päähän rakennetuista portaista. Portailla on suuria Fatboy-säkkituoleja. Tarvittaessa "auditorioon" saadaan käyttöön valkokangas ja videotykki, samoin portaikon edessä on tilaa esiintyä. Portaiden ylätasanteella on pari peliä, joilla oppilaat voivat pelata välituntisin.- Kuvissa ei ole oppilaita tai opettajia, koska oppilaat olivat tuolloin tunnilla. Samoin rehtori kertoi, ettei koulusta saa ottaa sellaisia kuvia, joissa on oppilaita, koska kaikki vanhemmat eivät halua lapsiaan kuvattavan.
Tällaiset tilaratkaisut ovat mahdollisia tietenkin vain silloin, kun päästään rakentamaan aivan uutta koulua. Suurin osa Suomen koulusta on kuitenkin vanhoja rakennuksia, jotka perustuvat toisenlaiselle pedagogiselle ajattelulle ja rakenteellisesti erilaiselle koulujärjestelmälle kuin täysin uudet koulut. Haaste onkin, miten vanhat rakennukset saadaan palvelemaan nykyisiä käsityksiä oppimisesta.
Toinen kokemukseni on ylä- ja alakoulun yhteinen urheilupäivä. Ruukin peruskoulu toimii kahdessa eri rakennuksessa ja rakennuksilla on noin puoli kilometriä välimatkaa. Ylä- ja alakoululaisten kanssa ei ole juurikaan yhteistyötä, ainoastaan yläkoulun kotitalouden ja teknisen työn tunnit pidetään alakoulun tiloissa. Syksyisin järjestetään urheilukilpailut, johon osallistuu kaikkien Siikajoen kunnan alakoulujen ja yläkoulujen oppilaat. Opettajat ovat kilpailujen toimitsijoina. Olin syksyllä 2010 sadan metrin juoksun lähettäjänä. Kilpailijoita oli esikoululaisista yläkoululaisiin. MInusta oli mukavaa vaihtelua olla tekemisissä alakoulun oppilaiden kanssa, koska opetan yläkoulussa ja lukiossa. Samoin oli hyvä tutustua alakoulun opettajiin, jotka olivat samassa kilpaiussa toimitsijoina. Suhteellisen yksinkertaisella toimintatavalla saatiin yhteyksiä ala- ja yläkoulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Yläkouluun siirtyminen on oppilaille toisenlaista, jos opettajat ovat edes näöltä tuttuja alakoululaisille ennen yläkouluun tuloa.