Verkko-oppimisen pedagoginen infrastruktuuri
Pedagoginen infrastruktuuri tarkoittaa niitä rakenteita, joiden avulla toimintamallit välitetään oppijoille.
Verkko-oppimisella pyritään ylittämään yksilön kognitiiviset rajoitukset hajauttamalla kognitiivinen kuormitus useamman yksilön kesken ja/tai jonkin teknologisen apuvälineen kanssa. Kognitiivisilla skripteillä pyritään jäsentämään verkossa opittava sisältö ihmisen tietorakenteiden mukaiseksi.
Käyttöliittymien suunnittelun lisäksi on otettava huomioon myös oppijoiden toimintakulttuuri, sillä kaikki käyttäjät eivät välttämättä reagoi affordansseihin odotetulla tavalla.
Lähde:
Tenno, Tiiu :Surffaajat ja syventyjät : verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen ja opiskelijoiden toimintaorientaatioiden tarkastelua. [Rovaniemi] : Lapin yliopistokustannus, 2011 (Väitöskirja:Diss. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 2011)
Verkko-opettajan rooleja
Huom. "verkko-opettaja" voi olla myös useamman henkilön muodostama tiimi.
Verkko-opettajan erilaisia rooleja ovat esimerkiksi:
-
ORGANISAATTORI: opiskeluympäristön suunnittelu ja opiskelun aikataulutus
-
SOSIAALINEN: rohkaiseminen ja palautteen antaminen
-
ÄLYLLINEN/PEDAGOGINEN: ohjaa oppijoiden oppimista esim. kysymällä tärkeitä kysymyksiä tai rajaamalla aihetta
-
TEKNINEN TUKI: tavoitteena häivyttää teknologian käyttöön liittyvät ongelmat suorituksen tieltä
-
VERKOTTAJA: suunnittelee ryhmät toimiviksi yhteisöiksi ja hakee asiantuntijayhteyksiä
Lähde: Nevgi, Anne ja Tirri, Kirsi. Hyvää verkko-opetusta etsimässä [Turku] : Suomen kasvatustieteellinen seura, 2003
Hyvän verkko-oppimisympäristön piirteitä
-
hyvin suunnitellut, haastavat aktiviteetit
-
asianmukainen ja oikein ajoitettu palaute ohjaajalta
-
asianmukainen ja oikein ajoitettu oppijoiden keskinäinen interaktio
-
helppokäyttöinen navigointi, joka tukee oppijan tiedonrakentelua
-
syvää oppimista edistäviä linkkejä ajatuksia herättäviin lähteisiin
-
yksilöllinen omaan tahtiin oppiminen
-
antaa oppijoille vastuun omasta oppimisestaan
-
oppijat voivat tutustua muihin näkökulmiin muiden resurssien kautta
Lähde: Dawley, Lisa: The tools for succesful Online Teaching Hershey, (Pa.) : Information Science Publishing, cop. 2007.
Lähteitä
F. Fischer, I. Kollar, H. Mandl & J. M. Haake (toim.) Scripting computer-supported collaborative learning. Cognitive, computational and educational perspectives. New York: Springer
|
Discuss & brainstorm
Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.
Polku menee kuvan keskelle, jos zoomaat ensin sinne, laitat framen, ja myöhemmin liität k.o. framen polkuun.
Hei.Voisitko hieman neuvoa minua jos haluaisin tehdä prezi esityksen. Miten sinne saa piirrettyä esim kuvioita? Miten saa esim sen polun menemään sillee kuten esim siinä motivaatiossa sinne kuvan keskelle.
Hassua, kun luin tuota viimeistä kirjoitusta, niin tuli mieleen, kuinka itsellä viime aikoina on pyöriny käsite "onnellinen elämä" mielessä, ei oikein mihinkään liittyen, mutta tästä motivaatiotehtävästä jotenkin syntyneenä.
Sivu näyttää mukavan sekavalta, kiitos kuvankäsittelyohjelmien isoäidin, Paintin. Olipa hankala yrittää saatella paljon asiaa valmiiksi pureskeltuun muotoon... Lähdeteokset ovat kuitenkin edelleen lainassa, joten asioita voi tarkennella ja selvennellä tarpeen mukaan. Handbook of self-regulation löytyy muuten myös elektronisena aineistona OULAn kautta, mikäli joku muu haluaa vilkaista!
@hmakio Löytyi, mutta alkuperäinen lähde näyttäisi olevan "Self-Regulated Learning: From Teaching to Self-Reflective Practice (p. 3) by D. H. Schunk and B. J. Zimmerman" On tässä kuitenki tuo Zimmerman kiitettävästi selittäny tätä kuviota auki, niin poimin tästä ydinkohat talteen. Kiitoksia vinkistä!
Siinä sun lähteessä "Handbook of self-regulation. Edited by Monique Boekaerts, Paul R. Pintrich, Moshe Zeider. New York : Academic Press, 1999." on Zimmermannin artikkelissa semmonen kolmiokuva, jossa Forethought-> Performance & Valitional control -> self-reflektio. Nyt oon törmänny kahteen lähteeseen, jossa tää kuva. Toisessa viittaus Zimmermanniin. Ois varmaan hyvä ottaa mukaan, ja kun mul ei oo alkuperäistä lähdettä, niin käännyin sun puoleen.
Note to self:
Tekijä:Wlodkowski, Raymond J.
Nimeke:Enhancing adult motivation to learn / Raymond J. Wlodkowski.
Julkaistu:San Francisco, Calif. : Jossey-Bass, cop. 1985.
Itseäni tuo jatkuva sana ilmaisusa "jatkuva innovointi" ärsyttää. Vastaavaa ilmaisua käytetään paljon. Itse ajattelen, että kyseessä on säännöllinen innovointi, jatkuva vaatisi mielestäni sitä, että kun menet paikalle hetkenä minä hyvänsä, niin innovointihan se sieltä löytyy. Jokainen on itse lisännyt tekstinsä muiden sekaan. Voisitko laittaa viittaukset tekstin sekaan, eli missä kohdassa viittaat lähteisiin?
Tästä lukkarikeskustelusta nousi uusi ajatus. Koulun koko ja kurssitarjonnan määrä vaikuttavat siihen, onko 8-16 välisenä aikana vapaata aikaa. Isommissa kouluissa, erityisesti lukioissa aikaa ei ole.
Pääsääntösesti neljä 75:n minuutin oppituntia on joka päivä. Joitain harvoja aineita, esimerkiksi teknistä työtä, voi olla viideskin tunti joku päivä. Mutta yläkoululaisillahan ei mee täysin kurssi/jakso -systeemillä.
Montako 75 päivässä? Omassa esimerkissä yleensä opetus 8-15.45, viisi kertaa 75 joka päivä.
@hmakio Ylikiimingissä koulupäivät ovat 8.45-14.55 ja päivässä on siis 4x75min oppituntia. Juurikin tuosta mainitsemastasi syystä tyhjä tunti siirrettiin siellä perjantaista keskiviikolle.
Kun käytetään 75 min oppitunteja, ja jos on 8 palkkia kussakin jaksossa ( mahdollisuus 8 aineeseen kussakin jaksossa), niin jää yksi 75 min paikka vapaaksi. Usein tämä sijoitetaan perjantain viimeiseksi, jolloin kenelläkään ei perjantaisin ole neljään. Ajankohta ei kuitenkaan ole otollinen palavereille.
Hei, hyviä näkökulmia! Sopivat hyvin kokonaisuuteen. :)
|
In English
Suomeksi
arirapo
