Teoreettinen sivu

Teoriaa loppuraporttiin

Vein jo loppuraporttiin, ei muutoksia tähän.

Teoria

Oppimisessa korostuu toisaalta sosiaaliset vuorovaikutukset, näistä ehkä vaativimpana yhteisöllinen oppiminen ja toisaalta yksilön kyky hallita omaa oppimistaan. Jälkimmäisessä on kyse itsesäätöisestä oppimisesta. Perinteisesti luokkaopetus tapahtuu kaikille opiskelijoille samaan tahtiin. Oppilaan itsesäätöisyyteen kuuluu, missä määrin opiskelijalla on mahdollisuus itse määrittää tavoitteensa ja työskentelyaikataulunsa. Millä tavalla opetuksessa tuetaan oppijan oppimisen strategioita? Oppimisen strategioilla tarkoitetaan oppijan tietoisia kognitiivisia toimintoja, joiden avulla hän pyrkii saavuttamaan asettamansa tavoitteet (Salovaara, 2006).

Oppimisympäristö

Projekti pohjautuu oppimisympäristöajatteluun. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodelta 2004 määritellään "Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat." (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 : Oppivelvollisille tarkoitetun opetussuunnitelman perusteet : Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet : Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet2004 ,18). Vaikka perusopetuksessa on opetussuunnitelmatasolla puhuttu oppimisympäristöstä laajasti ymmärrettävänä käsitteenä, niin edelleenkin monet opettajat mieltävät oppimisympäristön ainoastaan tietokoneella toteutetuksi. Tästä syystä MOM- hankkeessa käytetään käsitettä oppimaisema, joka hankkeen kotisivuilla määritellään “oppimisen virtuaalisten, fyysisten, sosiaalisten ja psyykkisten tilojen kokonaisuudeksi” (Muuttuva oppimaisema ). Vaikka jälkimmäisessä on painotusta enemmän virtuaalisen oppimisympäristön suuntaan, voimme nähdä nämä käsitteet synonyymeiksi. Oppimisympäristö pitää sisällään siis myös virtuaalisen oppimisympäristön.

Oppimisympäristö ajatellaan laajasti ja sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista. (Manninen, 2007)

Oppimisympäristöajattelussa ollaan haluttu oppimista tarkastella laajemmin kuin ainoastaan opettaja-oppija tai oppija-oppija välisten suhteiden kautta. Muutosta korostettaessa on myös puhuttu avoimesta oppimisympäristöstä. Atjonen ja Uusikylä esittävät (Uusikylä & Atjonen, 2005), että avoimessa oppimisympäristössä

• määrämittaisista oppitunneista ja tiukoista oppirajoista luovuttaisiin
• oppilaat keskittyvät tehtäviin, jotka heitä kiinnostavat
• opettajan työ painottuu oppimisympäristön järjestämiseen
• oppimateriaalin runsaus (oppikirja ei ole ainoa tiedonlähde)

Opettajalle haasteena olisi tällöin

• opetetaanko koko ryhmää samaan aikaan
• miten oppilaat jaetaan ryhmiin
• miten sitouttaa/motivoida oppilaat
• miten arviointi tehdään
• yksilöllinen oppiminen vs pienryhmässä oppiminen (vuorottelu, nämä muodot keskeisiä)
• ilmapiiri: yrittämisen ja kokeilemisen motivointi, erehtymisiä saa tulla
• miten tukea oppilaiden itsearviointitaitoja. Metakognitio ja itsesäätöinen oppiminen.

Tässä projektissa meillä alunperin oli keskiössä didaktinen oppimisympäristö. Millä opetusmenetelmin ja miten opettaja organisoi oppijoiden oppimisen? Miten teknologiaa siinä hyödynnetään? Samalla kuitenkin tavoitteena on tarkastella opiskelijan toimintaa: opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, yhteisöllistä oppimista sekä opiskelijaa omien tavoitteidensa asettajana.  Näiltä osin mukana on siis oppimisympäristön sosiaalinen ja psykologinen näkökulma. Fyysinen oppimisympäristönäkökulma on  tutkimuksessamme pienemmässä roolissa. Sen osalta tarkastelemme missä määrin fyysinen ympäristö on esteenä tai mahdollistaa aikaisemmin mainittujen näkökulmien toteuttamisen.

Sosiokonstruktivismi ja yhteisöllinen oppiminen

Sosiokonstruktivistisen suuntauksen mukaan oppimisessa on keskeistä oppijan sosiaaliset vuorovaikutukset ja aktiivinen suhde ympäristöön. Puhuminen on tärkeää, omien ajatusten muotoileminen, toisten kuunteleminen ja kommentoiminen.

Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet voidaan organisoida eri tavoin. Puhutaan sekä yhteistoiminnallisesta että yhteisöllisestä oppimisesta. Yhtenä tapana erotella nämä toisistaan, on tarkastella missä määrin yhteinen tehtävä jaetaan osiin. Oppiminen on yhteistoiminnallista, jos yhteinen tehtävä selkeästi jaetaan osiin, ja osallistujat suorittavat itsenäisesti oman osuutensa. Yhteisöllisessä oppimisessa taas osallistujat jakavat yhteisen tehtävän, vaikka tällöinkin saattaa olla mahdollista, että tehtävän spontaanista jakoa tehdäänkin. Edellytyksinä yhteisöllisen oppimisen tapahtumiselle voidaan pitää osallistujien tasa-aroista osallistumismahdollisuutta, yhteisesti jaettua tehtävää ja tavoitetta, sekä sitä, että vuorovaikutuksen avulla osallistujat pyrkivät yhteiseen ymmärrykseen. (Dillenbourg, 1999)

Perusteita, miksi sosiokonstruktinen oppimisnäkemys?

OUTI lisää tähän teoriaa

OIkeastaan tässä osassa perustellaan erityisesti seminaarin työmenetelmä.

Teknologian rooli

EIJA lisää tähän teoriaa

Pitäisikö tähän laittaa dokumenttikameroista, datatykeistä, liitutauluista?

Teknologian rooli oppimisessa voidaan nähdä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin sen avulla ihmiset pystyvät viestimään ja käsittelemään tietoa erilaisissa ympäristöissä. Toisaalta teknologian avulla voidaan rakentaa oppimisympäristöjä (Manninen, 2007). Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu esim. erilaisten työvälineohjelmien käyttö, tekstin kirjoittaminen, matemaattiset ohjelmistot, esitysohjelmistot, kuva- ja videomateriaalin tuotto ja editoiminen, tiedon haku internetistä jne. Opetukseen tarkoitetuilla oppimisympäristöillä voidaan tukea oppilaan itsesäätöistä oppimista tai yhteisöllistä työskentelyä.

Jyrki Pulkkinen on väitöskirjassaan analysoinut eri aikoina vallinneita kasvatusalan tutkijoiden paradigmoja tvt:n roolista opetuksessa.

• 1980 PC-paradigma: tietokoneet itsessään opiskelun kohteena
• 1985 IT-paradigma: Tietokoneavusteinen opetus
• 1990 c-paradigma: Tietokonevälitteinen viestintä
• 1995 e-paradigma: internet, oppimisalustat, on-line learning
• 2000 v-paradigma: virtuaalisuus, virtuaaliset yhteisöt
• 2003 m-paradigma: mobiilit käyttöliittymät ja verkko
• 2010: ubiikki tietotekniikka, immersiiviset oppimisympäristöt (Manninen, 2007)

Tutkijoiden hahmottelemista mahdollisuuksista kestää aikaa siihen, että malleista tulee arkipäivän todellisuutta. (tämä ajatus linkkinä tulevaisuuden visiointiin) Haasteina TVT:n opetuskäytössä on ja tullee aina olemaan sopivan laitteiston ja ohjelmistojen hankkiminen ja ylläpitäminen, opiskeluun soveltuvan digitaalisen materiaalin hankkiminen ja opettajien täydennyskoulutus sekä laitteissa, ohjelmistoissa että opetuksen järjestämisessä.

Lähdeluettelo

Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by  ’ collaborative learning '? (P. Dillenbourg, Ed.)Collaborative learning Cognitive and computational approaches, 1(6), 1-15. Elsevier. doi:10.1.1.167.4896

Manninen, J. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt : Johdatus oppimisympäristöajatteluun. [Helsinki]: Opetushallitus.

Muuttuva oppimaisema Retrieved 4/3/2012, 2012, from http://muuttuvaoppimaisema.blogspot.com/

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 : Oppivelvollisille tarkoitetun opetussuunnitelman perusteet : Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet : Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004). . Helsinki: Opetushallitus.

Salovaara, H. (2006). Oppimisen strategiat ja teknologiaperusteiset oppimisympäristöt. In S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Eds.), Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö (1st ed., pp. 103-120). Helsinki: WSOY.

Uusikylä, K., & Atjonen, P. (2005). Didaktiikan perusteet (3. uud. p. ed.). Helsinki: WSOY.

Käsitteiden määritelmiä

Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu. (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)

Huom. Voitaisiin myös puhua opiskeluympäristöstä (Tella, 1998) , sillä on selvää, että ympäristössä opiskellaan, tavoitteena on oppiminen, mutta oppiminen tapahtuu oppilaan sisällä, ja sen havaitseminen on vaikeata.

teknologinen oppimisympäristö

pedagoginen oppimisympäristö

sosiaalinen oppimisympäristö

Oppimaisema on oppimisen virtuaalisten, fyysisten, sosiaalisten ja psyykkisten tilojen kokonaisuus.

Itsesäätöinen oppiminen

Yhteisöllinen oppiminen

Yhteistoiminnallinen oppiminen

-tvt-opetuksessa

Tella, S. 1998. Tavoitteellisen postfordilaisen opiskeluympäristön piirteitä - mediakasvatuksen ja modernin tieto- ja viestintätekniikan painotuksia. Teoksessa Lavonen, J. & Erätuuli, M. (toim.) Tuulta purjeisiin. Matemaattisten aineiden opetus 2000-luvulle. Jyväskylä: Atena, 28-32.

Hyviä lähteitä

Tähän voisi koota linkkejä hyviin lähteisiin.

Perusteluja, miksi yhteisöllinen oppiminen on tärkeää

Yhteisöllisestä ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta

Uusikylä & Atjonen käyttävät co-operative learning käsitteestä suomeksi yhteistyöhän purustuva oppiminen.

Vaatimuksia tehtäville:

- tekeminen vaatiii ryhmän

- ei ole yhtä oikeata vastausta

Avoimen oppimisympäristön piirteitä

1. Koontia kirjasta Uusikylä & Atjonen 

Avoimessa oppimisympäristössä

• määrämittaisista oppitunneista
• ja tiukoista oppirajoista luopuminen
• oppilaat keskittyvät tehtäviiin, jotka heitä kiinnostavat
• opettajan työ painottuu oppimisympäristön järjestämiseen
• oppimateriaalin runsaus (oppikirja ei ainoa tiedonlähde)

Opettaja haasteita

• opetetaanko koko ryhmää samaan aikaan
• miten oppilaat jaetaan ryhmiin
• miten sitouttaa/motivoida oppilaat
• miten arviointi tehdään
• yksilöllinen oppiminen vs pienryhmässä oppiminen (vuorottelu, nämä muodot keskeisiä)
• ilmpiiri: yrittämisen ja kokeilemisen motivointi, erehtymisiä saa tulla
• miten tukea oppilaiden itsearviointitaitoa. Metakognitio ja itsesäätöinen oppiminen.

Tavoitteena tutkiva ote " Yksi tärkeä tutkivan oppimisen ominaispiirre on rohkaista oppilaita esittämään kysymyksiä. Monesti oariin uuteen kysymykseen havahtuminen kertoo laadukkaammasta oppimisesta kuin viiden hyvän vastauksen löytäminen valmiisiin kysymyksiin. " (viittaus Takala 1992)

"Avoin oppimisympäristö ei ole vain materiaaleja, tiloja ja välineitä, vaan myös jotain - ehkä jopa erityisesti - henkistä. LAajin avoimen oppimisympäristön peruste koskee ihmiskäsitystä. "

2. Ajatuksia "Oppimista tukevat ympäristöt" kirjasta

avoin vs suljettu oppimisympäristö

oppimisympäristön suhde oppimisprosessiin, millä tavalla ympäristö

1. ottaa huomioon oppijan aikaisemman tietämyksen asiasta
2. tukee oppijaa tiedon muodostamisessa

- millaista kielellistä vuorovaikutusta oppimisympäristö tukee

- scaffolding