Timon case 1

Sisältöalue

VISIO ADAPTIIVISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEN MAHDOLLISTAVASTA KOULUN TYÖYHTEISÖSTÄ

Tässä tekstissä käsitän koulun työyhteisön laajasti, en pelkästään opettajiksi, johtajiksi tai muuksi henkilökunnaksi.  Myös kohdejoukko, varsinaiset työnantajamme, opiskelijat/oppilaat tulee huomioida työyhteisöön kuuluviksi.  He tulevat haastamaan päättäjät ja opettajat tarkastelemaan oppimista, opettamista ja johtamista uudesta näkökulmasta, sillä he arvostavat oppimisessa ja työelämässä vapautta, työn ja opetuksen räätälöintimahdollisuutta, tutkimista, integroimista, yhteistyötä, viihdettä, nopeutta ja innovointia.  Nuorten monimediaalisuus johtaa väistämättä siihen, että nuoret prosessoivat tietoa eri ta­valla kuin aikaisemmat sukupolvet.  Tämä muuttaa oppilaiden/opiskelijoiden asemaa kouluyhteisössä.  Heistä yhä useammalle tulee asiantuntijavaltaa ja siten auktoriteettia.  Kaikki tämä haastaa koulun pedagogisen henkilöstön asiantuntijuuden todella adaptoitumaan.  Ydinhaasteena on oman ajatte­lun muuttaminen. Keskeisin ja kriittisin resurssi on mielikuvitus kyky unelmoida, haluta ja sitoutua.

Näistä seikoista syntyy tarve visioida.  Mikä on koulun paras mahdollinen tulevaisuus vaikkapa vuonna 2030?  Liikkeelle lähdetään tulevaisuudesta eikä menneisyydestä tai nykyisyydestä.  Ensiksi määritellään toiveet, unelmat ja halut.  Sitten mietitään, miten tämä visio voidaan toteuttaa: kuka tekee, mitä, milloin, miten ja missä ja mikä taho tämän kaiken käynnistää?  Tulevaisuudessa opetussuunnitelmatyö on yhä selkeämmin paikallistason, kunnan tehtävä, joka etenee yksittäisen oppilaitoksen tasolle.  Siellä pitää osata käynnistää visioprosessi, jonka ensimmäinen kysymys on, millaisen koulun (työyhteisön) haluamme?   Se määrittelee myös työyhteisön toimintakulttuurin, sen piirteet ja laadun.  Sen keskeisin voimavara on motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta, joka kykenee toimimaan ja kehittymään ydintehtävässään.  Johdon tulee luoda puitteet, missä hyvä työn organisointi edistää työssä kehittymistä, ajattelun vapautta ja tasavertaisuutta.  Työssä jaksamisesta on erityisesti huolehdittava.

Tulevaisuuden koulun määrittelemiseksi Suomessa on kasvatusalan ammattilaisille suunnattu strateginen kysely.  Suomalaisen koulun tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousi turvallinen koulupäivä ja ammattitaitoiset opettajat.  Jotta turvallinen koulupäivä on mahdollinen, tulee jokaisen kouluyhteisön jäsenen tiedostaa olevansa tärkeä osa sosiaalista yhteisöään ja kantaa vastuuta sen toimivuudesta.  Koulun johdon ja opettaja- muun henkilökunnan osuus turvallisesti toimivan koulun arjen suunnittelussa ja toteutuksessa on erityisen merkittävä. Koulussa vallitsevan tunneilmaston luomiseen on panostettava jatkuvasti ja erityisesti. Yhteistyö-, vuorovaiku­tus- ja sosiaalisia taitoja tulee harjoitella ja liittää ne työtapoihin.  Kannustava palautejärjestelmä motivoi opiskelua ja opettamista.  Opettajien on tärkeä tuntea toisensa riittävän hyvin,  oppilaansa/opiskelijansa mahdollisimman hyvin, samoin kuin opiskelijoiden toisensa.  Jokaisessa yhteisössä syntyy väistämättä myös konflikteja. Tällöin on tärkeää, että henkilökunnalla on konfliktin ratkaisutaitoja.  Niitä tulee opettaa myös opiskelijoille.  Koulun arjesta on luotava myös viihtyisä.  Tilojen siisteys ja kunnossapito ovat tärkeitä asioita, aina opaskylttejä myöten.  Nämä seikat luovat kuvaa pysyvyydestä ja jatkuvuudesta.  Ne selkeyttävät ja rauhoittavat päivän toimintoihin ja mahdollistavat sen, että koulussa kaikilla olisi helppo ja hyvä olla.

Jotta adaptiivisen asiantuntijuuden kehittyminen työyhteisössä olisi mahdollista, täytyy todella monien asioiden koulussa synkronoitua toimintakokonaisuuksiksi eli työyhteisön toimintakulttuuriksi, joita edellä olen luettelomaisesti kuvannut.  Valitaanpa koulun toimintakulttuurin arvolähtöiseksi perustaksi, punaiseksi langaksi, mitkä lähtökohdat hyvänsä, tarvitaan innovatiivinen opetusyhteisö, jossa adaptiiviset asiantuntijat eri kokoonpanoissa etsivät ratkaisuja niin yksilö- kuin organisaatiotason ongelmiin.  Yksi esimerkki voisi olla seuraava:

TRENDI                              ANTITRENDI

koulussa pärjäävät             pudokkaat, syrjäytymisvaarassa olevat

                      SYNTEESI

mikä on se uusi heikko signaali, toivon kipinä, josta syntyy uusi innovaatio, ratkaisu tai kehityskulku, joka auttaisi pudokkaita pääsemään mukaan opiskeluun ja yhteiskuntaan

Lähteet: