VISIO ADAPTIIVISEN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMISEN MAHDOLLISTAVASTA KOULUN TYÖYHTEISÖSTÄ

Eli miten koulun työyhteisö voi tukea adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymistä? (Kesken)

Koulun työyhteisö

Tässä visiossa koulun työyhteisöksi käsitetään opettajakunta ja johto, kuten yksikönjohtaja, rehtori (tai muu lähiesimies). Opetushenkilökuntaan voi kuulua projektityöntekijöitä ja muita päivittäisiin opintoihin liittyvää henkilökuntaa.
 

Työyhteisön viestintäilampiiri

Hyvää työyhteisöä ja viestintäilmapiiriä käsitellään usein melkein synonyymeinä. Hyvää viestintäilmapiiriä kuvaavia piirteitä ovat mm. viestinnän positiivinen sävy, viestinnän avoimuus, yksilöiden vastuunkanto, vertaistuki, kannustavuus ja joustava useiden tehtävien päällekkäinen hoitaminen.

Avoin ja toimiva viestintäilmapiiri mahdollistaa yhteisen normin mukaisen toiminnan rinnalle vaihtelevia toimintatapoja. Ilmapiirin tulisi olla hyväksyvä ja joustava, jotta normista poikeavat tavat toimia saavat mahdollisuuden tulle esille. Epäonnistumisen mahdollisuus sallitaan silloin, kun on kysymys kokeiluluonteisista asioista tai oman työyhteisön jäsenen kehittämistoiminnasta.

Vertaistuki, kiinnostus oman yhteisön jäsenten toimintaa kohtaan, asiantuntijan osaamisen hyödyntäminen, joustaminen tehtävänjaossa, yhteistoiminta työn suunnittelussa ja -toetutuksessa, työtehtävien laajentaminen rutiini-, asiantuntija- ja kehittämistason tehtäviin yhdessä mahdollistavat yksilön kiinnostuksen ja voimavarojen tehokkaamman hyödyntämisen.

Visio työyhteisön ilmapiiristä

Kannustaako koulun työyhteisö opettajayksilöä kehittämään vahvuuksiaan? Moni opettaja kokee edelleen jäävänsä yksin työtaakkansa alle, joten kehittämistä olisi ainakin yhteisöllisyyden suhteen. Omista reviireistä olisi luovuttava ja jaettua opettajuutta pitäisi hyödyntää enemmän.

Tämä vaatii yksittäisiltä ihmisisltä myös joustavuuttaj ajoissakin tapauksissa myös nöyryyttä, jos jotkut työyhteisön jäsenet voivat suuntautua laajemmin eri asiantuntijuuden alueille kuin toiset. Toki kaikilla pitäisi olla mahdollisuus kehittää itseään. Kollegiaalinen tuki antaa tähän mahdollisuuden osittain - muut resurssit toki rajaavat mahdollisuuksia edelleen.

Opettajien työyhteisön tulisi olla aidosti kiinnostunut toistensa tekemisistä ja käydä jatkuvasti pedagogista keskustelua yhteisössään niin opettamisen kehittämisestä kuin yksilöiden voimavarojenkin järkevästä suuntaamisesta. Vastuun- ja velvollisuuksien jaon ei tulis tasapäistää liikaa opettajia, kuten ei oppilaitakaan.

Poikkeaako oppilaitos muista työyhteisöistä?

Johtajuudesta

Opettajan adaptiivinen asiantuntijuus (luentomonisteessa on ainakin yksi kuvaus)

Opettajan osaaminen nyt ja osaamisen haasteet tulevaisuudessa (mm. Helakorpi määrittelee tilanteen, joka on nyt)

Kuinka edellisessä kohdassa mainitut taitoja on mahdollista kehittää siten, että saavutetaan adaptiivinen taso (luentomoniste)

Jatkuva itsensä kehittäminen osana opetushenkilöstön toimenkuvaa ja työyhteisöä
- miksi työyhteisöä kannattaa kehittää, esim. pieni swot taulukko työyhteisön näkökulmasta tarkasteltuna (kehittämisen uhat, mahdollisuudet, heikkoudet, vahvuudet )

Miten kuvataan toimivan työyhteisön viestintäilmapiiriä, jossa yksilöllä on tilaa kehittää itseään ja yhteisöään? Mitä pitäisi tehdä?

VISIO TULEVAISUUDEN TYÖYHTEISÖSTÄ!

Otsikon tiivistävä (ja tekstin aihealueet yhteen kokoava) piirros tai kaavio

Aihealuetta auki ja kiinni

Tuossa kuviossa on hahmoteltu mitä voisi tarkastella, kun tarkastelee nimenomaan omaa työyhteisöä ja mitä taas voisi ajatella jäävän tarkastelun ulkopuolelle. Samaa teimme jo idointivaiheessa, mutta adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttaa eittämättä m yös moni asia, joihin oma yhteisö ei päivittäisessä työssä voi kovin paljoa vaikuttaa. Eli ainakin osittain näin on noiden keltaisten alueiden kohdalla.