Case 2

Lähteitä

Kati:

Peltonen & Ruohotie. 1992. Oppimismotivaatio. Teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Otava. Helsinki.

Mari-Selinan lisäämät (pääosin netin kautta löytyviä):

- opinnäytetyö Sini Heiskanen, Laurean ammattikorkeakoulu, 2009: Opiskelumotivaatiota vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä

- opinnäytetyö Mari Kähkölä, Satakunnan amk, 2008: Työssäkäynnin vaikutus opintojen viivästymiseen, case: Satakunnan ammattikorkeakoulu

- progradu-tutkielma Maria Mäkinen, Jyväskylän yo, Psykologian laitos, 2010: Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun liittyvien myönteisten ja kielteisten tunteiden sekä sisäisen ja ulkoisen motivaation päivittäinen dynamiikka

- yliopiston kirjastossa olisi (jos vain pääsisi käymään) Kauppila Reijo: Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. 2003

Satun satuja :D

Case 2: Mitkä tekijät lisäävät opiskelijan motivaatiota ammatillisessa 3. asteen koulutuksessa?

Artikkelin tarkoituksena on tehdä katsaus oppimisympäristöihin motivaation tukemisen näkökulmasta. Vaikka Maslowin tarvehierarkia ei täysin vastaa nykykäsitystä tarpeiden ja toimintamotivaatioiden välillä, sitä voidaan pitää mm. perusjakona ja motivaatioteorian jatkokehittämisen pohjana. Myös käsitykset oppimisympäristöstä ja mitä se sisältää, ovat laajentuneet fyysisestä kouluympäristöstä mahdolliseen oppimiseen kaikkialla ja koko ajan.

Motivaatio

Motivaatio ohjaa käyttäytymistä tiettyä päämäärää kohti, innostaa aloittamaan uutta, jatkamaan toimintaa ja antaa voimia yrittää enemmän. Toiminta voi kuitenkin tuottaa useanlaista tulosta, riippuen siitä, onko toiminta oppimis-, suoritus- vai välttämisorientoitunutta (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006). Esimerkiksi halu oppia uusia asioita saa aikaan syvempää oppimista kuin halu saada hyviä arvosanoja tai päästä mahdollisimman helpolla.

Maslowin (1987) mukaan tarpeet toimivat motivaation herättäjinä. Marlowin tarvehierarkia voidaan tiivistää ulkoisiin tarpeisiin, jotka vaikuttavat olemassaoloon ja turvallisuuteen, sekä sisäisiin motivaatiotekijöihin, jotka liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen, arvostuksen saamisen ja itsensä kehittämisen tarpeisiin. Ulkoiset motivaatiot ovat välineellisiä ja käytännöllisiä, ja ne tuovat hyötyä. Sisäiset motivaatiot saavat aikaan sisällöllisen kiinnostuksen ja auttavat ihmistä kasvamaan henkisesti. Maslow kirjoitti teoriansa aikana, jolloin työ ja toimeentulo määrittivät ihmisen elämää. Maailma muuttuu ja on muuttunut, ja ne sosiaaliset tarpeet, jotka saattoivat hänen aikanaan näyttäytyä tarpeena olla jonkin yhteiskuntaluokan jäsen, ovat nykyisin ehkä tarpeita olla yhteydessä erilaisiin ihmisiin useammanlaisessa kontekstissa. Myös motivaation tarkastelualue on laajentunut.

Oppimisympäristöt ja niiden vaikutus motivaatioon  

Oppimisympäristöt ovat toimintaympäristöjä, joihin kuuluu ympäristön, oppijan ja opettajan lisäksi erilaiset oppimisnäkemykset, toimintamuodot, oppimislähteet, välineet ja tavat käyttää niitä (esim. teknologia ja mediat). Tarkastelunäkökulman valinta vaikuttaa uuden oppimisympäristön kehittämis- ja muutostarpeisiin. (Digital Learning - tutkimusprojekti.) Oppimisympäristön suunnittelussa tavoitteena on luoda monipuolisia affordansseja. Tällöin korostuu oppijakeskeisyys ja oppimisen ymmärtäminen, tietoa rakennetaan aiemman tiedon ja kokemuksen varassa (konstruktivistinen oppimiskäsitys). Sekä PBL-menetelmä (Broblem-Based-Learning) että tutkimusprojektissa mainittu oppimisympäristö vaativat käytännönläheisyyttä, ts. ongelmat ja kehittämistavoitteet ovat aitoja ja todelliseen elämään liittyviä, mitkä lisäävät toimintojen onnistumiselle tarpeellista motivaatiota.

Ongelma on keino suunnata oppimista, joten suunnittelussa on tärkeää tietää, minkälaista oppimista tavoitellaan, mikä on päämäärä. Kaikki ongelmat eivät automaattisesti lisää motivaatiota, vaan motivoitumista lisää mm. tuttuus, olennaisuus, merkittävyys, autenttisuus ja ryhmäytyminen. Vastaavasti motivaatiota voi estää liian rajattu ongelma, monimutkaisuus tai jopa ryhmäpresentaatio, sillä toiminnan painopisteen tulisi olla yhteistoiminnallisuudessa eikä ryhmätuotoksessa. Oppimisen motivaatiota lisäävät jäsentyneisyyden, vaihtelevuuden ja haasteellisuuden tasot. (Poikela 2005.) Esimerkiksi Gelt-oppimisympäristön (Global Electronic Learning Table) avulla halutaan kehittää osaamisen tasoa ja inhimillisiä resursseja ja myös parantaa koulutuksen saavutettavuutta (Digital Learning - tutkimusprojekti).

Substanssi tarkoittaa tässä yhteydessä affordansseja, joita Gelt-oppimisympäristö tarjoaa. Projektin tavoitteena oli moderniin oppimisen ja opetuksen teoriaan perustuva, verkkopohjaisten oppimisympäristöjen ja mobiilien tietoteknisten päätevälineiden käyttömahdollisuuksien lisääminen. Osa uusista pedagogisista menetelmistä on nykyisin arkipäivää, kuten etäopetus, verkko ja monimuoto-opetus, vaikka teknologisten sovellusten käyttökokemukset ovat osoittaneet niissä olevan paljon kehittämistä (esim. kämmentietokoneet tai sovellusten käyttäjäystävällisyys).

Oppiminen irtautuu ajan ja paikan kahleista etäopetuksen avulla, mikä voi lisätä opiskelijan motivaatiota jopa opiskelua haittaavista tekijöistä huolimatta. Jotta oppimisympäristöstä saadaan teknisesti ja pedagogisesti toimiva, on oppimisprosessi hallittava kokonaisvaltaisesti. Oppimiseen vaikuttavia elementtejä etäopetuksessa ovat lähteet, suunnittelu, jakaminen, vuorovaikutus ja oppimisympäristö. (Nieminen 2002.) Tehokas ja mielekkääksi koettu oppimisympäristö sitoo oppijat aktiiviseen tiedon rakentamiseen, kun päinvastaisessa tilanteessa aika kuluu esim. teknisten ongelmien ratkomiseen.

LÄHTEET:

Digital Learning - tutkimusprojekti 20012002 / Hämeen Ammattikorkeakoulu, Tampereen Yliopisto. 2002. Elektroninen aineisto. EweLib: Hämeenlinna.

Järvelä s., Häkkinen P. & Lehtinen E. 2006. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY: Porvoo, Helsinki.

Maslow A. H. 1987. (1954) A Theory of Human Motivation. In Motivation and Personality. (3^rd ed., pp.15-31, chap.2.) Harper & Row: New York. http://scholar.google.com/scholar?q=related:upvd6v75xfsJ:scholar.google.com/&hl=fi&as_sdt=0,5

Nieminen J. 2002. Verkot ja virtuaalistaminen oppimisen tukena. Elektroninen aineisto. EweLib: Hämeenlinna.

Poikela E. & S. 2005. Ongelmista oppimisen iloa: ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä. Tampere University Press: Tampere.