Päivin prosessia (case 2)

Sisältöalue

Lähteitä:

Perkins, D. N., Crismond, D. Simmons, R. & Unger, C. (1995) Inside Understanding. In D.M. Perkins, J.L. Schwartz, M. Maxwell West & M. Stone Wiske (Eds.) Software Goes to School. (pp.70-87). New York:Oxford University Press.

Software Goes to School: teaching for understanding with new technologies / edited by David N. Perkins et al. (1995)

Alamäki, A. & Luukkonen, J. (2002): eLearning. Osaamisen kehittämisen digitaaliset keinot: strategia, sisällöntuotanto, teknologia ja käyttöönotto.

Missä on tahtoa - siinä on tie. Toim. Mirva Lehtonen et al. (2006)

I'm sorry, mutta tämä teksti on nyt toistaiseksi (6.10.) englanniksi, kun en vielä ehtinyt sitä fiksusti suomentaa. Löysin erittäin mielenkiintoisen artikkelin kirjasta Software Goes to School. Siinä kirjoittajat esimerkin avulla selittävät, mistä tietää, että opiskelija on ymmärtänyt asian. He selvittävät, miten se näkyy päällepäin ja mitä se on henkisesti siis tuolla pääkopassa.

Understanding understanding

It is not enough to retice, or deliver canned explanations, or even to solve typical problems. It is something that goes "beyond the information given."

What do people do and say that tells us that, yes, they understand?

Understanding on the Outside

"Understanding performance" includes the following three key characteristics:

1) Offering explanations

People display their understandings of things by offering explanations; by giving examples, by highlighting critical features and by responding to the new puzzle. In contrast one only describes things, lists terms without being able to explain anything.

2) Articulating Richly Relational Knowledge

People express their understanding in explanations constructed of richly relational knowledge. One can relate things by complex web of cause. One can not only articulate but also illustrate with one's knowledge.

3) Displaying a Revisable and Extensible Web of Explanation

People demonstrate their understanding by revising and extending their explanations. They can responce to challenging questions. If they can't do that, we would see them as just parroting, not understanding. So, what do people have when they have an understanding of something? The answer is that people have an ability to display a certain range of generative performances involving explanation.

Understanding on thr Inside

Mentally one explores a rich conceptual network that we call an explanation structure. What is an explanation structure? It is a rich network of explanatory relationships that are encoded mentally in any of the many ways the mind has available - through words, images, cases in point, anecdotes, formal principles, and so on. This explanation structure is more than a memorized explanation: it is extensible and revisable. It is a flexible explanation structure.

The Access Famework of Understanding:  KESKEN!!!

1)The Knowledge Dimension: Above and Beyond Content Knowledge

a) Problem-solving Knowledge

b) Epistemic Knowledge

2) The Representation Dimension: Complementary Conceptual Anchors

3) The Retrieval Dimension: Avoiding Inert Knowledge

4) The Construction Dimension: Catching On Versus Working Through

SUOMEKSI SANOTTUNA (suurinpiirtein)

voi olla kökköä, miettikäämme yhteisöllisesti parempaa ilmaisua :)

Mitä ihmiset (oppijat) tekevät ja sanovat, että me ymmärrämme, että he ymmärtävät?

Ymmärtävä esiintyminen sisältää seuraavat 3 avainpiirrettä:

1) Selitysten tarjoaminen

Oppija ilmaisee ymmärryksensä asioista tarjoamalla selityksiä; antamalla esimerkkejä, korostamalla kriittisiä / tärkeitä piirteitä ja vastaamalla uusiin pulmiin / tehtäviin. Vastakohtana oppija, joka vain kuvaa asioita sekä listaa termejä kykenemättä selittämään mitään.

2) Asioiden esittäminen yhdistelemällä runsaasti tietoa

Oppija ilmaisee ymmärryksensä selityksissä, jotka hän on konstruoinut / rakentanut yhdistelemällä runsaasti tietoa. Oppija osaa yhdistää asioita kompleksisen tietoverkkonsa avulla. Oppija osaa myös kuvailla (illustrate) asioita, ei ainoastaan esittää (articulate) asioita.

3) Muokattavan ja laajennettavan selitysverkon ilmaiseminen!?

Oppija esittää ymmärryksensä muokkaamalla ja laajentamalla selityksiään. Hän osaa vastata haastaviin kysymyksiin. Jos hän ei osaa sitä tehdä, hän vain toistaa asioita, ei ymmärrä. "people have an ability to display a certain range of generative performances involving explanation" Mitenkähän tämän sanoisi? Kyky tuottaa esityksiä, jotka sisältävät selityksiä.??

Ymmärtäminen sisäisesti

Vaikka ymmärtämiseen liittyviä pään sisäisiä asioita ei voida konkreettisesti havaita, mielestäni ne asiat ovat kuitenkin tärkeitä ja olennaisia, koska ilman niitä ei voi olla ulkoisesti havaittavaa ymmärrystä.!

Perkinson ja kumppanit tuovat artikkelissaan esille näitä pään sisäisiä asioita. He kirjoittavat selitysrakenteista (explanation structure), joka tarkoittaa laajaa selityssuhteiden verkkoa oppijan mielessä. Verkot on koodattu mahdollisimman monin tavoin: sanat, kuvat, tapaukset, periaatteet jne. Selitysrakenteet ovat enemmän kuin muistetut selitykset; selitysrakenteet ovat joustavia, muokattavia ja laajennettavia. Oppija kykenee luomaan uutta tietoa opitun pohjalta.

Miten oppija sitten kykenee rakentamaan, muokkaamaan ja laajentamaan näitä selitysrakenteita? Perkinson esittää vastauksena ymmärtämisen kehyksen (The Access Framework of Understanding), joka sisältää neljä ulottuvuutta:

1) Tiedon ulottuvuus

Ymmärtämisen saavuttaminen on riippuvainen tiedon sisällöstä. Oppija tarvitsee käsiteltävän asian keskeisten sisältöjen lisäksi muuta tukevaa (supporting) tietoa, joka auttaa selitysmallien rakentamisprosessissa. Oppija tarvitsee ongelmanratkaisutietoja ja -taitoja. Metakognitiiviset strategiat auttavat oppijaa tarkastelemaan ongelmaa ja pysymään tehtävässä. Ongelman jakaminen osiin ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsiminen auttavat ongelmanratkaisuprosessin säätelemisessä.

2) Representaation (esittäminen, kuvaaminen) ulottuvuus

Ymmärtääkseen oppija tarvitsee jonkinlaisen esityksen tai kuvauksen mieleensä käsiteltävästä asiasta. Kuvaus voi olla esimerkiksi sanallisen vertauskuva, analogi, vastakkainasettelu tai ihan kuvio, esim. diagrammi.

3) Mieleenpalauttamisen ulottuvuus

Oppija tarvitsee kykyä palauttaa mieleen relevanttia tietoa pitkäkestoisesta muistista tai ulkopuolisista lähteistä.

4) Konstruoimisen ulottuvuus 

Oppija rakentaa tietämystään työstämällä asiaa elaboroivan prosessin kautta. Elaboroiva prosessi sisältää reflektointia, ideoiden jatkamista ja testaamista, mieleenpalauttamiskyvyn paranemista sekä tiedonrakenteiden syvenemistä.