This is a Purot.net wiki
Pages
  • View:

Päivin prosessia (case 1)

 

 

 

 

 

 

 

Johtajuudesta

Anne Karikoski (2009) on väitöskirjassaan tutkinut johtajuutta koulukontekstissa eli rehtoriutta. Vaikka väitös ei suoranaisesti liity adaptiivisen asiantuntijuuden kehittymiseen, siitä voidaan tehdä tulkintoja aiheeseen. Rehtorilla on merkittävä osuus siihen, millainen on koulun ilmapiiri. Ilmapiiri taas vaikuttaa siihen, miten motivoituneita opettajat ovat tekemään työtään sekä kehittämään omaa ja yhteisön osaamista. (Karikoski 2009, 22, 102).

Rehtorin tärkeitä ominaisuuksia ovat tunneäly sekä hyvät vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän pystyy luomaan avointa ja keskustelevaa toimintakulttuuria koulussaan. Karikoski tuo esille hajautetun johtajuuden käsitteen, joka tarkoittaa vastuualueiden jakamista opettajien erityisosaamisalueet huomioiden. Opettajille annetaan näin mahdollisuus tuoda esiin omaa asiantuntijuuttaan. Koulun kehittymisen kannalta on  tärkeä luoda verkostoja myös koulun ulkopuolelle, tässä asiassa rehtorilla on merkittävä rooli. Kouluun rantautuva malli yritysmaailmasta  kannustaa kilpailuun, uusien toimintamallien ja uuden tiedon luomiseen sekä jakamiseen. (Karikoski 2009, 14-19, 30).  

Koulun kehittämisen kannalta rehtorin tehtävien tärkeä osa-alue on pedagoginen johtajuus. Koulu kehittyy ja oppilaat saavuttavat hyviä oppimistuloksia asiantuntevien ja ammattitaitoisten opettajien ansiosta. Rehtorin pedagogiseen johtajuuteen kuuluvat reflektoiva keskustelu opettajien kanssa sekä opettajien ammatillisen kasvun tukeminen. Rehtorin ja opettajan välisessä reflektoivassa keskustelussa vaihdetaan mielipiteitä, kysellään, annetaan vinkkejä sekä palautetta toiminnasta. Opettajan ammatillista kasvua tuetaan tutkimalla opetusta ja oppimista, tukemalla yhteistyötä, mentoroinnilla sekä kouluttamalla. Tutkimusten mukaan hallinnolliset asiat sekä irrallisten ja pinnallisten asioiden hoito vievät rehtorin työajasta niin paljon, että pedagogisen johtajuuden tehtäviin ei jää riittävästi aikaa. (Karikoski 2009, 38-39, 60-61).

Lähde: Karikoski, A. 2009. Aika hyvä rehtoriksi. Selviääkö koulun johtamisesta hengissä? Helsingin yliopisto. Helsinki.

Opettajan asiantuntijuudesta

Miten adaptiivinen asiantuntijuus ilmenee kouluyhteisössä?

Luukkainen (2004) tarkastelee väitöskirjassaan opettajien uutta asiantuntijuutta. Yhteiskunnalliset muutokset haastavat koulua uudistumaan. Koulun uudistaminen taas asettaa opettajuudelle uusia haasteita (Luukkainen 2004,88). Miten tämän uuden asiantuntijuuden pitäisi ilmetä kouluyhteisössä? Luukkainen tuo esille seuraavat opettajuuden osatekijät: sisällön hallinta, oppimisen edistäminen, eettinen päämäärä, tulevaisuushakuisuus, yhteiskuntasuuntautuneisuus, yhteistyö, itsensä ja työnsä kehittäminen sekä jatkuva oppiminen. Opetettavan alan sisällön hallinta on edelleen yksi opettajuuden lähtökohta. Opettajan tehtävä on muuttumassa opettamisesta ohjaamiseksi. Edistääkseen oppijoiden oppimista hän ohjaa tiedon hankintaan, jäsentämiseen ja arvioimiseen. Tietoverkkojen hyödyntäminen oppimisympäristöinä muuttaa opettajan toimintaa ja osaamistarpeita. (Luukkainen 2004, 268-270).

Eettiseen päämäärään liittyen opettajan tulee ottaa vastuuta oppijan eettisten arvojen ja päämäärien perustan luomisesta. Opettajalla on eettinen vastuu osallistua myös yhteiskunnalliseen keskusteluun toivottavasta suunnasta arvojen osalta. (Luukkainen 2004, 276-278).

Opettajan tulee olla tulevaisuuteen suuntautunut. Opettaja on tulevaisuudentekijä ja kasvatuksen avulla voidaan vaikuttaa halutunlaisen tulevaisuuden muotoutumiseen. Myös yksittäisen opettajan edellytetään olevan vastuussa koulutuksen sisällön analyysistä. Tämä edellyttää kykyä asettaa uusia tavoitteita ja muutos usein vaatii kykyä irtaantua entisistä toimintamalleista. Opettajilta edellytetään avointa keskustelua vaihtoehdoista, rohkeaa kokeilua sekä virheiden tunnustamista. Opettajilta vaaditaan aktiivista toimintaa, uudistumista ja muutoskykyisyyttä. Opettaja tarvitsee pedagogiikan ja ainedidaktiikan lisäksi taloudellista, yhteiskuntatieteellistä, sosiologista, sosiaalipsykologista ja historiallista osaamista. (Luukkainen 2004, 278-285).

Yhteiskuntasuuntautuneisuuteen liittyen opettajan tulee nähdä ammattinsa yhteiskunnallinen luonne ja tehtävä. Opettajan yhteiskunnallinen tietämys ja ymmärrys auttavat kohtaamaan ulkoapäin tulevia uudistusvaatimuksia sekä antaa valmiuksia osallistua koulua koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. (Luukkainen 2004, 288).

Opettajan lisääntyneet kohtaamiset vaativat yhteistyötaitoja; kohdataan erilaisia oppijoita, koteja ja perheitä, moniarvoinen kouluyhteisö, monikulttuurisuutta, koulun ulkopuolinen ympäristö. Opettajan tulee kyetä toimimaan asiantuntijaorganisaatiossa, jossa osaamiset täydentävät toisiaan, hänen tulee ohjata oppija tiedon ja taidon lähteille ja toisten asiantuntijoiden luo. Asiantuntijuus ilmenee työyhteisön näkökulmasta vastuullisena työtoveruutena, kollegatukena, johdonmukaisuutena ja luotettavuutena. Uusi asiantuntijuus parantaa opettajayhteisön toimivuutta sekä henkilöstön jaksamista, mutta on myös yhteistyökulttuurin toimintamalli oppijoille. Virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittyminen edellyttää opettajilta yhteisyyttä ja esim. materiaalien jakamista yhteiseen käyttöön. (Luukkainen 2004, 288-294).

Itseään ja työtään kehittävä sekä jatkuvasti oppiva opettaja on innostunut ja innovatiivinen. Hän kykenee prosessoimaan tietoa, tutkimaan ja oppimaan kokemuksistaan. Opettaja haluaa uudistua ja testata uusia toimintatapoja. Ammattitaidon ajantasalla pitäminen vaatii myös opettajan omaehtoista sivistysprojektia. Työtään tutkiva, kokemuksiaan reflektoiva, pedagogista ajatteluaan kehittävä ja käyttöteorioita hyvästä oppimisesta ja opettamisesta syntetisoiva opettaja on asiantuntija. (Luukkainen 2004, 298-299).

 

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.